Mongolia
655 lajit
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Maantiede
Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä, idässä sekä lännessä Kiinaan. Maa on pääosin tasaista ylänköä, jota halkovat muutamat suurehkot joet, kuten Selenga ja Kerulen. Lännessä kohoavat Altaivuoret (korkein huippu Hüiten, 4 374 m), Uliastain itäpuolella Hangaivuoret ja pääkaupungin Ulan Batorin koillispuolella Hentiivuoret. Noin 70 prosenttia maan pinta-alasta on aroa; lisäksi 8 prosenttia on metsää lähinnä Venäjän rajan tuntumassa. Eteläisin osa kuuluu varsinaiseen Gobin aavikkoon. Maan länsi- ja pohjoisosat ovat seismisesti aktiivisia alueita; siellä on kuumia lähteitä ja lukuisia maanjäristyksiä.
Mongolian suurimman järven Uvs Nuurin (3 350 km²) allas on ollut UNESCOn Maailmanperintöluettelossa vuodesta 2003. Alueella ovat edustettuina kaikki itäisen Euraasian merkittävimmät biomit, kuten aro, taiga, hiekka-aavikko ja vuoristokasvillisuus. Siellä elää uhanalaisia lumileopardeja ja argaaleita.
Mongoliassa vallitsee mannerilmasto, jolle on ominaista lämpimät tai kuumat kesät sekä hyvin kylmät ja kuivat talvet. Ulan Bataarissa vuoden kylmimmän kuukauden tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −25 °C, kuumimman kuukauden heinäkuun keskimääräinen ylin 21,8 °C. Suurin osa sateesta saadaan kesällä; sademäärät vaihtelevat vuoristoalueiden 350-500 millimetristä keskiosien 100–200 millimetriin aavikkoalueiden jäädessä toisinaan ilman vettä koko vuonna.
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Maantiede
Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä, idässä sekä lännessä Kiinaan. Maa on pääosin tasaista ylänköä, jota halkovat muutamat suurehkot joet, kuten Selenga ja Kerulen. Lännessä kohoavat Altaivuoret (korkein huippu Hüiten, 4 374 m), Uliastain itäpuolella Hangaivuoret ja pääkaupungin Ulan Batorin koillispuolella Hentiivuoret. Noin 70 prosenttia maan pinta-alasta on aroa; lisäksi 8 prosenttia on metsää lähinnä Venäjän rajan tuntumassa. Eteläisin osa kuuluu varsinaiseen Gobin aavikkoon. Maan länsi- ja pohjoisosat ovat seismisesti aktiivisia alueita; siellä on kuumia lähteitä ja lukuisia maanjäristyksiä.
Mongolian suurimman järven Uvs Nuurin (3 350 km²) allas on ollut UNESCOn Maailmanperintöluettelossa vuodesta 2003. Alueella ovat edustettuina kaikki itäisen Euraasian merkittävimmät biomit, kuten aro, taiga, hiekka-aavikko ja vuoristokasvillisuus. Siellä elää uhanalaisia lumileopardeja ja argaaleita.
Mongoliassa vallitsee mannerilmasto, jolle on ominaista lämpimät tai kuumat kesät sekä hyvin kylmät ja kuivat talvet. Ulan Bataarissa vuoden kylmimmän kuukauden tammikuun keskimääräinen alin lämpötila on −25 °C, kuumimman kuukauden heinäkuun keskimääräinen ylin 21,8 °C. Suurin osa sateesta saadaan kesällä; sademäärät vaihtelevat vuoristoalueiden 350-500 millimetristä keskiosien 100–200 millimetriin aavikkoalueiden jäädessä toisinaan ilman vettä koko vuonna.
