Mehiläissyöjä (Merops apiaster) on värikäs pistiäisravintoon erikoistunut säihkylintu.
Linnun pituus on 25–29 cm, siipien kärkiväli 36–40 cm ja paino noin 60 g. Hyvin värikäs höyhenpuku. Lajin voi sekoittaa vain johonkin toiseen mehiläissyöjälajiin, lähinnä vihermehiläissyöjään. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun selkä on himmeä ja vihertävä.
Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa Intian länsiosiin saakka. Euroopassa elää 950 000–2 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan touko-elokuussa, ensimmäinen havainto on tehty 1949.
Pesimäaikana elää avoimessa, lämpimässä ympäristössä, kuten viljelysseuduilla, puutarhoissa, harvapuustoisilla rinteillä ja jokivarsilla.
Syö pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä, enimmäkseen pistiäisiä kuten mehiläisiä, ampiaisia ja herhiläisiä. Ennen syömistä se poistaa myrkkypiikin hakkaamalla saalista jotakin kovaa vasten. Se syö noin 250 pistiäistä päivässä.
Laji pesii yhdyskuntina jokivarsilla. Se kaivaa pitkän, 1–1½ m joskus jopa 4 m pitkän, pesätunnelin hiekkatörmään ja naaras munii 5–8 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä 20–30 päivän ikäisinä.
