Tšelada, Tšeladapaviaani
Tselada eli tšelada, tšeladapaviaani tai etiopianpaviaani (Theropithecus gelada) on sukunsa ainoa laji. Se on kehityshistorialtaan sukua makakeille, vaikka muistuttaakin elintavoiltaan ja ulkonäöltään enemmän paviaaneja ja joskus luetaankin niihin. Tselada on vuoristoeläin, jota tavataan 2 000–4 000 metrin korkeudessa kallioilla, niityillä ja pensastoissa laajalla alueella Tanajärven ympäristössä Etiopiassa. Tseladat voivat muodostaa jopa 400 yksilön laumoja.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetVi
ViviparousPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenG
alkaaTselada-uroksen pituus on 60–75 cm, hännän pituus 45–50 cm ja paino jopa 25 kg. Naaras on vain puolet uroksen koosta. Turkki muodostaa uroksilla ylävartaloon pitkän harjan. Kasvoja ympäröi poskiparta, ja sieraimet avautuvat ylöspäin. Lajilla on kaulassa ja rinnassa paljas punainen ihoalue, jota ympäröivät helmimäiset ihoturvotukset. Näitä muodostumia on naaralla lisäksi sukuelinten läheisyydessä. Tselada voi ”siirtää” nahan yläleukansa kohdalta, jolloin hampaat paljastuvat.
Tseladat käyttävät ravintonaan paviaaneista poiketen pieniä kasvinosia, pääasiassa siemeniä, juuria, lehtiä ja pieniä hedelmiä. Niiden leuat ovat lyhentyneet ja pienentyneet, ja poskihampaat ovat muotoutuneet jauhamaan siemeniä.