Japanintulilisko (Cynops pyrrhogaster) on Japanin alueilla elävä pienikokoinen salamanterilaji.
Japanintuliliskon selkäpuoli on tumman ruskea. Sen vatsapuoli on punertava tai kellertävä ja siinä on mustaa kuviointia, usein pieniä mustia pisteitä. Lisääntymisaikaan koiraille ilmestyy häntään ja satunnaisesti myös vartalon etuosaan harmaata tai sinertävää väriä. Häntä muuttuu myös korkeammaksi ja hännän päästä tulee ohut ja lankamainen rihma. Japanintuliliskolla on suuret, ulkonevat ja melko litteät korvallisrauhaset. Japanintulilisko on kokonaispituudeltaan 9–13 cm. Sen selässä kulkevat selkeästi erottuvat harjanteet ja iho on karkea, josta erottuu selkeitä pieniä nystyröitä.
Japanintuliliskoa esiintyy luonnossa Japanin suurilla pääsaarilla, mutta ei Hokkaidolla. Ne elävät vedessä välillä maalla käyden.
Tyypillinen elinalue tälle lajille on kosteikko. Japanintulilisko elää vain kosteilla alueilla, sillä jos se siirtyy maalle, on sen pysyttävä kosteana. Tällöin ilmankosteuden on oltava mahdollisimman korkealla.
Japanintulilisko elää pääosan aikuisiästään vedessä, mutta se voi viettää pitkiäkin aikoja maalla. Se liikkuu aktiivisesti päiväsaikaan, jolloin se useimmiten tonkii pohjasoraa ja etsii sieltä jotain syötävää. Syötyään tulilisko yleensä hankkiutuu johonkin suojaisaan koloon lepäämään. Jos tulilisko on siirtynyt maalle se muuttuu hämäräaktiiviseksi ja piilottelevaksi. Ollessaan maalla tulilisko saalistaa näköaistinsa avulla lähellä liikkuvia selkärangattomia.
Japanintulilisko syö eläinperäistä ravintoa. Sen ravinto koostuu pääosin pienistä selkärangattomista, sillä se ei ole kooltaan kovin suuri.
Japanintuliliskoja on myynnissä ajoittain suomalaisissakin eläinkaupoissa. Se on Cynops-suvun tuliliskoista harvinaisin laji, jota pidetään Suomessa terraariossa. Japanintuliliskolle soveltuu asumukseksi akvaterraario, eli terraario jossa on vettä ja maa-aluetta. Kahdelle yksilölle riittää100 litran terraario. Akvaarioon laitetaan noin 20-asteista vettä akvaario puolilleen täyteen. Japanintuliliskoille täytyy myös järjestää akvaarioon maa-alue, esimerkiksi korkkilautta, joka kelluu veden pinnalla. Altaassa tulisi olla mahdollisimman paljon erilaisia piilopaikkoja, kuten vesikasveja ja kantoja. Myös maa-alueella olisi hyvä olla salamantereille jonkinlaisia piilottelumahdollisuuksia. Japanintulilisko viihtyy mainiosti yksinään, eikä tarvitse välttämättä lajitovereita. Useampia tuliliskoja voi kuitenkin laittaa samaan altaaseen, eikä sukupuolilla ole väliä. Jokaisella tuliliskolla tulisi kuitenkin olla oma piilopaikka, eikä niitä saa olla liian montaa suhteessa akvaarion tilavuuteen. Japanintuliliskojen kanssa samaan altaaseen ei kuitenkaan missään nimessä kannata laittaa erilajisia tuliliskoja, kaloja tai muita sammakkoeläimiä. Suodatin helpottaa akvaarion puhtaanapitoa, mutta se ei ole pakollinen, sillä jotkut tuliliskot pelkäävät suodattimen aieuttamaa tärinää ja virtausta. Vettä täytyy vaihtaa sopivin välein, sillä tuliliskot ovat melko sotkuisia eläimiä. Tuliliskoille voi antaa ruoaksi vaikka pakastettuja verimatoja ja kesällä ulkoa voi hakea sopivan kokoisia hyönteisiä. Mitkään erityisen kovakuoriset tai pistävät hyönteiset eivät kuitenkaan sovellu tuliliskon ravinnoksi.
