Saari

Kermadecsaaret

20 lajit

Kermadecsaaret ovat Uuteen-Seelantiin kuuluva ryhmä saaria eteläisellä Tyynellämerellä noin 1 000 kilometriä Uuden-Seelannin Pohjoissaaresta koilliseen.

Maantiede

Kermadecsaaret sijaitsevat noin 800–1 000 kilometriä Uuden-Seelannin Pohjoissaaresta koilliseen eteläisellä Tyynellämerellä. Saaret ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Suurin saarista on pinta-alaltaan 29 km² kokoinen Raoul. Saariston muita saaria ovat esimerkiksi Macauley, Curtis ja l’Esperance Rock. Pienempien saarien pinta-ala yhteensä on kuitenkin alle 4 km². Kermadecsaaret muodostavat Uuden-Seelannin yksinomaisen talousvyöhykkeen ja mannerjalustan pohjoiskärjen.

Kermadecsaaret muodostuvat pohjois-itä suuntaisesta noin 40 tulivuorta käsittävästä vuorijonosta. Suurin osa tulivuorten huipuista on meren alla. Kermadecsaaret meren pinnan yläpuolella ovat muodostuneet noin miljoona vuotta sitten. Saaret ja tulivuoret sijaitsevat Tyynenmeren- ja Australian mannerlaattojen törmäyskohdassa. Maanjäristykset ja merenalaisten tulivuorten purkaukset ovat alueella suhteellisen yleisiä.

Ilmasto

Kermadecsaarten ilmasto on subtrooppinen ja keskilämpötila vaihtelee elokuun 16°C ja helmikuun 22,4°C välillä. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 1 500 mm.

Luonto

Kermadecsaarilla tavataan 113 kotoperäistä kasvilajia tai -alalajia. Niistä 23 esiintyy ainoastaan Kermadecsaarilla. Kotoperäisten lajien lisäksi saarilla on sinne ihmisten sittemmin tuomia lajeja (esim. verililjapuu (Cordyline fruticosa) ja Alocasia brisbanensis). Saarista vain suurimmalla (Raoul) kasvaa metsää. Yleisimpiä puulajeja saarella ovat Metrosideros kermadecensis ja Rhopalostylis baueri. Eri lintulajeja saarilla tavataan 35 ja niistä kolme esiintyy vain Kermadecsaarilla. Lintulajeihin lukeutuvat esimerkiksi valkotropiikkilintu, tui, sekä uudenseelanninviherkaijan paikallinen alalaji (Cyanoramphus novaezelandiae cyanurus). Kotoperäisiä nisäkäslajeja saarilla ei ole lainkaan. Kissat, rotat ja vuohet ovat olleet ihmisten tuomia tulokaslajeja. Tulokaslajeja on sittemmin pyritty hävittämään ja esimerkiksi Raoul on nykyisin puhdistettu vuohista, kissoista ja rotista. Kermadecsaaret ovat nykyisin luonnonsuojelualue, minkä lisäksi ympäröivä merialue kuuluu Kermadecsaarten merensuojelualueeseen.

näytä vähemmän

Kermadecsaaret ovat Uuteen-Seelantiin kuuluva ryhmä saaria eteläisellä Tyynellämerellä noin 1 000 kilometriä Uuden-Seelannin Pohjoissaaresta koilliseen.

Maantiede

Kermadecsaaret sijaitsevat noin 800–1 000 kilometriä Uuden-Seelannin Pohjoissaaresta koilliseen eteläisellä Tyynellämerellä. Saaret ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Suurin saarista on pinta-alaltaan 29 km² kokoinen Raoul. Saariston muita saaria ovat esimerkiksi Macauley, Curtis ja l’Esperance Rock. Pienempien saarien pinta-ala yhteensä on kuitenkin alle 4 km². Kermadecsaaret muodostavat Uuden-Seelannin yksinomaisen talousvyöhykkeen ja mannerjalustan pohjoiskärjen.

Kermadecsaaret muodostuvat pohjois-itä suuntaisesta noin 40 tulivuorta käsittävästä vuorijonosta. Suurin osa tulivuorten huipuista on meren alla. Kermadecsaaret meren pinnan yläpuolella ovat muodostuneet noin miljoona vuotta sitten. Saaret ja tulivuoret sijaitsevat Tyynenmeren- ja Australian mannerlaattojen törmäyskohdassa. Maanjäristykset ja merenalaisten tulivuorten purkaukset ovat alueella suhteellisen yleisiä.

Ilmasto

Kermadecsaarten ilmasto on subtrooppinen ja keskilämpötila vaihtelee elokuun 16°C ja helmikuun 22,4°C välillä. Keskimääräinen vuotuinen sadanta on noin 1 500 mm.

Luonto

Kermadecsaarilla tavataan 113 kotoperäistä kasvilajia tai -alalajia. Niistä 23 esiintyy ainoastaan Kermadecsaarilla. Kotoperäisten lajien lisäksi saarilla on sinne ihmisten sittemmin tuomia lajeja (esim. verililjapuu (Cordyline fruticosa) ja Alocasia brisbanensis). Saarista vain suurimmalla (Raoul) kasvaa metsää. Yleisimpiä puulajeja saarella ovat Metrosideros kermadecensis ja Rhopalostylis baueri. Eri lintulajeja saarilla tavataan 35 ja niistä kolme esiintyy vain Kermadecsaarilla. Lintulajeihin lukeutuvat esimerkiksi valkotropiikkilintu, tui, sekä uudenseelanninviherkaijan paikallinen alalaji (Cyanoramphus novaezelandiae cyanurus). Kotoperäisiä nisäkäslajeja saarilla ei ole lainkaan. Kissat, rotat ja vuohet ovat olleet ihmisten tuomia tulokaslajeja. Tulokaslajeja on sittemmin pyritty hävittämään ja esimerkiksi Raoul on nykyisin puhdistettu vuohista, kissoista ja rotista. Kermadecsaaret ovat nykyisin luonnonsuojelualue, minkä lisäksi ympäröivä merialue kuuluu Kermadecsaarten merensuojelualueeseen.

näytä vähemmän