Järvi
949 lajit
Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan, ainakaan jatkuvasti. Järveä pienempi seisova vesi on lampi ja virtaavia vesimuodostumia ovat joet ja purot. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Yleensä järveen johtaa ja siitä laskee pois joki. Osa järvistä saa vetensä lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi Vostok Antarktiksella.
Laskujoettomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maailman suolaisimmat järvet Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella.
Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan, ainakaan jatkuvasti. Järveä pienempi seisova vesi on lampi ja virtaavia vesimuodostumia ovat joet ja purot. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Yleensä järveen johtaa ja siitä laskee pois joki. Osa järvistä saa vetensä lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi Vostok Antarktiksella.
Laskujoettomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maailman suolaisimmat järvet Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella.
