Leopardihylje
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja muita merilintuja sekä muiden hylkeiden poikasia. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut merileopardin nimen muuttamista leopardihylkeeksi lajin taksonomisen aseman selventämiseksi.
Pä
PäiväeläimetLi
LihansyöjäNi
NilviäissyöjäKa
KalansyöjätPu
PuolivesieläimetEs
Esiyksilölliset eläimetHu
Huippupeto eläimetJa
Jahtaava petoeläinLu
LuonnonvarainenMa
MaanpäällinenVi
ViviparousPo
PolygynyYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenL
alkaaNi
Nimessä LeopardiIl
Ilkeät eläimetMerileopardiurokset kasvavat yleensä 2,5–3,2 metriä pitkiksi ja painavat 200–450 kilogrammaa. Naaraat kasvavat 2,4–3,4 metriä pitkiksi ja painavat 225–590 kilogrammaa. Merileopardin etujalat ovat melko kehittyneet, ja se voi käyttää niitä tehokkaasti liikkuessaan maalla, korvahylkeisiin kuuluvien merileijonien tapaan.
Merileopardi elää etupäässä Antarktista ympäröivillä kylmillä merialueilla. Se metsästää pinnan tuntumassa, eikä tee niin syviä sukelluksia kuin muut Antarktiksen hylkeet. Kesäisin se metsästää ajojääalueella viettäen aikansa pääasiallisesti vedessä. Joskus yksilöitä havaitaan kaukana tältä alueelta, havaintoja on tehty muun muassa Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Merileopardi elää yksin, mutta lisääntymisaikaan niitä saattaa kerääntyä joukoiksi asti. Pohjoisen jääkarhun tapaan merileopardi on elinalueensa ravintoketjun huippupeto. Pienet merileopardit syövät krillejä ja suuremmat yksilöt pingviinejä ja pieniä hylkeitä. Saalinsa se tappaa ravistelemalla ja iskemällä veden pintaan.
