Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Jättiläissaukko eli isosaukko (Pteronura brasiliensis) on Etelä-Amerikassa elävä saukkolaji. Tämä erittäin uhanalainen eläin on paitsi maailman suurin saukkolaji, myös maailman suurin näätäeläin.lähde?Jättiläissaukko on Pteronura-sukunsa ainoa...
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Kultaleijona-apina eli kultaleijonatamariinilähde? eli kultatamariini (Leontopithecus rosalia) on Brasilian rannikkosademetsissä elävä Amerikan mantereen apinalaji. Laji on uhanalainen, sillä niitä elää luonnossa yli tuhat yksilöä ja vankeudessa...
Indigoara (Anodorhynchus leari) on erittäin uhanalainen Brasiliassa elävä papukaijalintu.Kooltaan Indigoara on noin 70 cm. Yleisväritykseltään indigoara on sininen. Lajin pää on väriltään hieman muuta vartaloa vaaleampi. Nokan tyvessä indigoaralla...
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Harmaapääalbatrossi (Thalassarche chrysostoma) on pienehkö etelänalbatrosseihin kuuluva albatrossi. Lajin nimesi Johann Reinhold Forster 1785.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Mustarääkkä (Laterallus jamaicensis) on amerikkalainen rantakana. Sen viisi tunnettua alalajia asuttavat Yhdysvaltain itäosaa, Kaliforniaa ja Baja Californiaa, Keski-Amerikan itäosaa, Karibiaa sekä Perua, Chileä ja Argentiinan läntisintä reunaa....
Hoikka-albatrossi (Thalassarche chlororhynchos) on Etelä-Atlantilla pesivä pienehkö albatrossi. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Korvatamariini (Saguinus bicolor) on uhanalainen eteläamerikkalainen apinalaji.
Aurinkoaratti (Aratinga solstitialis) on viherarattien sukuun kuuluva eteläamerikkalainen papukaijalaji, jonka esiintymisaluetta ovat Pohjois-Brasilia, Guyana ja Suriname. Carl von Linné kuvaili lajin holotyypin Cayennelta vuonna 1758.30 cm:n...
Valkovatsa-aratti (Pionites leucogaster) on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö sijoittuu Amazonin eteläpuolelle Itä-Perusta ja Pohjois-Boliviasta Brasiliaan Amazonin suistoalueelle. Lajista tunnetaan kolme alalajia. Sen holotyypin...
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Nokialbatrossi (Phoebetria fusca) on keskikokoinen eteläisen pallonpuoliskon albatrossi. Lajin nimesi Carl Theodor Hilsenberg 1822. Suvun nimenä esiintyy myös Phoebastria.
Kruunuerakkohaukka (Buteogallus coronatus) on eteläamerikkalainen päiväpetolintu. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1817. Se luokiteltiin aiemmin erakkohaukkojen sukuun (Harpyhaliaetus), mutta molekyylitutkimusten perusteella se kuuluu...
Muriki (Brachyteles arachnoides) on hämähäkkiapinoihin kuuluva nisäkäslaji. Sitä tavataan uhanalaisena Etelä-Amerikasta.
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Paholaisrausku (Mobula birostris, ent. Manta birostris) on suurin rauskulaji. Sen suun molemmilla puolilla on rintaevistä kehittyneet sarveismuodostumat, joista nimi johtuu. Sen ajateltiin aiemmin kuuluneen omaan Manta-sukuunsa, mutta...
Araripentanssija (Antilophia bokermanni) on äärimmäisen uhanalainen varpuslintu, joka on endeeminen laji Araripen ylängöllä koillisessa Brasiliassa. Lajista on kovin vähän tietoa, mutta kannan arvioidaan olevan alle 250 yksilöä.Araripentanssija on...
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Brasiliankoskelo (Mergus octosetaceus) on äärimmäisen uhanalainen sorsalintu. Maailmassa arvioidaan olevan jäljellä alle 250 tämän lajin yksilöä.Brasiliankoskelo on tumma, hoikka lintu jonka pää on kiiltävän tummanvirhreä, ja niskassa suvulle...
Isosukastapakulo (Merulaxis stresemanni) on äärimmäisen uhanalainen Brasiliassa elävä varpuslintu. Laji on nimetty Erwin Stresemannin kunniaksi.Isosukastapakulo on kooltaan noin 20 cm. Lajin selkä ja pyrstö ovat väriltään mustat. Lajin rinta ja pää...
Tähtikotkarausku eli täpläkotkarausku (Aetobatus narinari) on kotkarauskuihin (Myliobatidae) kuuluva litteä pitkäpyrstöinen rauskulaji, jonka selkäpuolella on valkoisia täpliä. Sen vartalo voi kasvaa yli 3,5 m leveäksi, ja piiskamainen pyrstö ja...
