Simpanssi (Pan troglodytes) on Keski-Afrikassa esiintyvä simpanssien sukuun kuuluva ihmisapinalaji.Simpansseja arvioidaan elävän luonnossa 150 000 – 250 000 yksilöä.Simpanssit elävät puissa mutta osaavat myös liikkua maassa. Ravinnokseen simpanssi...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Kääpiövirtahepo (Hexaprotodon liberiensis, joskus Choeropsis liberiensis) on toinen virtahepojen heimon elossa olevista lajeista. Se on vaarantunut, koska sen asuttamia metsiä hakataan kaiken aikaa. Myös sen lihasta kiinnostuneet metsästäjät ovat...
Gasellikotka (Polemaetus bellicosus) on Afrikan suurin kotka ja Polemaetus-suvun ainoa edustaja.
Savannikorppikotka (Gyps africanus) on afrikkalainen haaskoja syövä petolintu, joka kuuluu korppikotkien sukuun. Koostaan huolimatta tämä iso lintu on melko arka verrattuna muihin petolintuihin, kuten andienkondoriin (Vultur...
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Huppukorppikotka (Necrosyrtes monachus) on pienikokoinen afrikkalainen korppikotka.
Guineanruostegueretsa eli guineangueretsa eli ruostegueretsa (Piliocolobus badius) on Piliocolobus-sukuun kuuluva apinalaji. Yksilön pituus ilman häntää on 45–67 cm ja hännän pituus on 52–80 cm. Naaras painaa 6,8–9,1 kg ja uros 9,1–12,2 kg. Lajia...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Kapeakuonokrokotiili (Mecistops cataphractus) eli panssarikrokotiili tai länsiafrikankrokotiili on afrikkalainen krokotiililaji. Lajin nimesi ranskalainen eläintieteilijä Frédéric Cuvier vuonna 1825.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Tähtikotkarausku eli täpläkotkarausku (Aetobatus narinari) on kotkarauskuihin (Myliobatidae) kuuluva litteä pitkäpyrstöinen rauskulaji, jonka selkäpuolella on valkoisia täpliä. Sen vartalo voi kasvaa yli 3,5 m leveäksi, ja piiskamainen pyrstö ja...
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Särmäpurjehai (Oxynotus centrina) on hailaji. Särmäpurjehailla on epätavallisen korkeat, purjeita muistuttavat selkäevät, joiden kärjet ovat piikkiset. Lisäksi sillä on litteä, kolmionmuotoinen kuono ja uurteiset huulet sekä yläleuassa...
Makohai (Isurus paucus) on melko suurikokoinen hailaji. Se voi kasvaa yli 2,5 metriä pitkäksi ja yli 70 kg painoiseksi. Suurin tunnettu makohai oli yli 4 metriä pitkä. Makohaiurokset ovat pienempiä kuin naaraat. Makohain ei ole tiedetty hyökänneen...
Harmaasaharausku (Pristis pristis) on uhanalainen kalalaji. Se voi kasvaa viisi metriä pitkäksi ja painaa tonnin. Kalan iho on karheiden nyppylöiden peitossa ja muistuttaa hiekkapaperia. Nimensä se on saanut muiden saharauskujen tapaan sahamaisesta...
Tainkutoja (Malimbus ballmanni) on kutojien heimoon kuuluva afrikkalainen varpuslintu.
Saharausku (Pristis pectinata) on noin viisimetrinen saharauskujen heimoon kuuluva kala, joka tunnetaan pitkästä, terävien hampaiden reunustamasta kuonostaan, jota sen uskotaan käyttävän pienten saaliskalojen haavoittamiseen ja tappamiseen....
Juovakotkarausku (Aetomylaeus bovinus) on kotkarauskuihin kuuluva rustokalalaji. Juovakotkarauskun levymäinen vartalo voi kasvaa 222 cm leveäksi. Se on vaaleanruskea, selkäpuolella on useita kalpeanharmaita juovia.Juovakotkarauskua tavataan...
Guineanpriinia (Schistolais leontica) on herttujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Silokoirahai (Mustelus mustelus) on Koillis-Atlantin ja Välimeren vesien kalalaji, joka kuuluu koirahaiden heimoon.
Kitararausku (Rhinobatos rhinobatos) on kitararauskujen heimoon kuuluva kala. Kitararausku kasvaa tyypillisesti 80 cm pitkäksi. Yläpinta on hiekanruskea, alapinta valkea.Sitä tavataan Atlantin itäosassa ja Välimerellä.Kitararausku luokitellaan...
Piikkiperhosrausku (Gymnura altavela) on perhosrauskujen heimoon kuuluva rustokalalaji. Lajin kuvasi Carl von Linné vuonna 1758.
Kotkarausku (Myliobatis aquila) on kotkarauskujen heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen rustokalalaji. Sitä tavataan Atlantin itäosassa ja Välimeressä.Kotkarausku kasvaa yleensä 120-senttiseksi, mutta lajin yksilön suurin havaittu pituus on ollut...
Aaltorausku (Raja undulata) on lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä elävä pohjakala.Sitä tavataan itäisellä Atlantilla Irlannin ja Senegalin välisillä rannikoilla, Kanariansaarilla sekä Välimeren alueella. Aaltorauskut elävät hiekkapohjilla...
Ruskomerienkeli (Squatina aculeata) on hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.Ruskomerienkeliä tavataan Välimerellä ja Afrikan länsirannikolla. Se elää lähellä pohjaa meren pehmeäpohjaisilla alueilla 30-500 metrin...
Täplämerienkeli (Squatina oculata) on hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.Täplämerienkeliä tavataan Välimerekllä ja Afrikan länsirannikolla. Se voi kasvaa 160 cm pitkäksi, ja on valkoisten täplien peittämä..Lajin...
