Patagonianpingviini (Spheniscus magellanicus) on eteläamerikkalainen pingviinilaji, joka on kaikkein yleisin juovapingviineistä (Spheniscus). Lajin lähimmät sukulaislajit ovat afrikanpingviini, perunpingviini ja galapagosinpingviini.
Pä
PäiväeläimetLi
LihansyöjäKa
KalansyöjätPu
PuolivesieläimetLe
Lentokyvytön lintuPe
Pelagiset linnutVa
Vanhat eläimetLu
LuonnonvarainenRe
ReviiriSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenKa
Kaivavat eläimetYk
Yksiavioiset eläimetSi
SiirtomaaEr
Erittäin sosiaalinenMi
MigraatioM
alkaaMu
Mustavalkoiset eläimetPatagonianpingviini on keskikokoinen, mustavalkea ja kooltaan 70–76 cm. Pää on musta, jossa kulkee leveä valkea raita lähtien silmän takaa kiertyen korva-aukon ja leuan yhtyen kaulassa. Ylävartalo on mustaharmaa ja alavartalo valkoisen vivahteinen. Pään ja rinnan välissä on kaksi mustaa raitaa, joista alempi on hevosenkengän muotoinen.
Lajin pesintäalueita ovat rannikkoalueet Argentiinassa, Chilessä ja Falklandinsaarilla ja jonkin verran muuttaa Brasiliaan.
Laji syö kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Patagonianpingviini juo merivettä, josta se suodattaa suolan erityisillä rauhasilla.
Patagonianpingviini pesii pensaiden alla tai koloissa. Naaras munii kaksi munaa. Sekä koiras että naaras osallistuvat haudontaan vaihtaen vuoroa 10–15 päivän välein. Poikaset kuoriutuvat 39–42 päivän haudonnan jälkeen. Pesässä poikaset ovat 29 päivää, jolloin niitä ruokitaan 2–3 päivän välein.
Chilen Punta Arenaksessa sijaitsee suojeltu luontokohde ja pingviinireservaatti nimeltään Isla Magdalena. Pingviinireservaatissa Isla Magdalenalla (Arkistoitu – Internet Archive) Patagonian pingviinit kuoriutuvat noin joulukuun alkupäivinä.
