Jättikameleontti (Furcifer oustaleti) on kameleonttien heimoon kuuluva liskolaji. Se on suurin kameleonttilaji ja kotoperäinen Madagaskarilla.
Jättikameleontti on kookas lisko, jolla on pitkä häntä. Koiraiden pituudeksi on mitattu 68,5 senttiä ja naaraiden 40 senttiä. Täysikasvuiset yksilöt painavat 400–500 grammaa ja vastakuoriutuneet poikaset 0,8 grammaa. Väri on varsin huomaamaton. Se vaihtelee ruskeasta vihreään ja siniseen, ja lisäksi on muutamia keltaisia, punaisia tai vihertäviä pilkkuja. Jättikameleontilla on pään ja niskan yli ulottuva suuri, litteä uloke mutta ei sarvia. Toisin kuin muut kameleonttinaaraat, jättikameleonttinaaraat ovat koiraita värikkäämpiä, tosin soidinaikaan koiraiden väri kirkastuu.
Jättikameleonttia tavataan Madagaskarilla. Etelä-Floridassa on lemmikkieläimistä muodostunut vieraslajikanta. Se voi selviytyä heikentyneessä elinympäristössä, maatalousmaasta ja ihmisasutuksesta,selvennä mutta sitä esiintyy myös kuivissa metsissä, savanneilla ja toisinaan trooppisissa sademetsissä.
Jättikameleontti on hidas liikkeissään. Se väijyy hyönteistä tai muuta saalista tarkkaan ennen kuin se pyydystää sen pitkällä, tahmealla kielellään. Selkärangattomien lisäksi jättikameleontti syö tiettyjen pensaiden hedelmiä sekä silloin tällöin pieniä lintuja ja matelijoita. Naaraat munivat noin 50 munaa maaperään tai karikkeeseen. Kameleontti puolustautuu käärmeitä ja lintuja vastaan täyttämällä ruumiinsa ilmalla, esittelemällä kylkeään saalistajalla ja avaamalla suunsa ammolleen. Se voi myös sihistä ja purra.
