Nauru
439 lajit
Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren.
Sijainti ja pinnanmuodot
Naurun saari on atolli ja yksi Tyynenmeren kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta. Toisin kuin muissa Tyynen valtameren valtioissa, Nauruun kuuluu vain yksi saari. Nauru sijaitsee valtameren eteläosassa, Marshallinsaarista etelään, 41 kilometriä päiväntasaajan eteläpuolella. Lähin saari on 305 kilometrin päässä sijaitseva Kiribatille kuuluva Banaba. Naurun pinta-ala on 21 neliökilometriä ja sen korallisen rantaviivan pituus on 30 kilometriä. Saaren suurin halkaisija on 5,6 kilometriä ja pienin 4 kilometriä. Itse saaren lisäksi valtioon kuuluu 22 kilometriä rantaviivasta asti ulottuva vesialue, ja sillä on kalastusyksinoikeudet 370 kilometriin asti. Maan korkein kohta 65 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsee saaren keskellä olevalla fosfaattikiviylängöllä. Fosfaatin kaivuusta johtuen saaren keskiosa on asuin- ja viljelykelvotonta. Rannikolla sijaitsee noin 150–300 metriä leveä viljelykelpoinen vyöhyke.
Saarella ei ole jokia eikä merkittäviä järviä, joten sen makeavesivarannot ovat rajallisia. Saaren eteläosassa sijaitsee kuitenkin noin 1,2 neliökilometrin laajuinen Buadan laguuni. Tarvittava vesi saadaan keräämällä sadevettä.
Ilmasto
Naurun ilmasto on trooppinen ja kostea. Sateita saadaan ympäri vuoden, tyypillisesti rankkoina mutta lyhytkestoisina kuuroina. Nauru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa Tyynenmeren hirmumyrskyvyöhykkeiden välissä, joten trooppisista sykloneista ei aiheudu henkilö- tai materiavahinkoja toisin kuin sen eteläisissä tai pohjoisissa naapureissa Fidžillä tai Tongalla. Ilman lämpötila on ympäri vuoden 26–32 °C, meriveden lämpötila 28–29 °C. Varsinaiset sadekaudet ajoittuvat helmi-toukokuuhun ja syys-marraskuuhun.
Vuotuinen sademäärä vaihtelee runsaasti ENSO-ilmiön mukaan. Kuivin vuosi oli 1950, jolloin sadetta saatiin 278 mm, kun taas sateisin vuosi 1930 toi 4 588 mm sadetta.
Luonto
Naurulla ei elä lainkaan kotoperäisiä nisäkkäitä tai muitakaan maalla eläviä selkärankaisia. Ihminen on kyllä tuonut mukanaan tahtomatta tai tahtoen rottia, hiiriä, sikoja ja muita kotieläimiä. Lintuja saarella elää melko vähän, vaikkakin monet muuttolinnut pysähtyvät matkansa varrella Naurulla. Tiirat ja fregattilinnut ovat tavallisimpia lintulajeja. Uhanalaista mariaanienrastaskerttusta tavataan ainoastaan Naurulla ja kahdella Pohjois-Mariaanien saarella. Sen kannaksi on arvioitu noin 5 000 yksilöä. Naurua ympäröivässä meressä elää runsaasti tonnikalaa, muun muassa valkotonnikalaa ja boniittia. Vesissä on myös tiikerihaita. Naurulla elää myös maailman suurin maalla elävä niveljalkainen, kookosrapu.
Naurun kasvillisuutta hallitsee matala pensaikko ja köynnöskasvillisuus. Rannan lähettyvillä kookospalmut ja Pandanus-suvun kasvit ovat yleisiä. Värikkäitä hibiskuksien (Hibiscus) ja temppelipuiden (Plumeria) kukkia kasvaa saarella, joskaan ei yhtä runsain mitoin kuin muualla Tyynellä valtamerellä.
Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren.
Sijainti ja pinnanmuodot
Naurun saari on atolli ja yksi Tyynenmeren kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta. Toisin kuin muissa Tyynen valtameren valtioissa, Nauruun kuuluu vain yksi saari. Nauru sijaitsee valtameren eteläosassa, Marshallinsaarista etelään, 41 kilometriä päiväntasaajan eteläpuolella. Lähin saari on 305 kilometrin päässä sijaitseva Kiribatille kuuluva Banaba. Naurun pinta-ala on 21 neliökilometriä ja sen korallisen rantaviivan pituus on 30 kilometriä. Saaren suurin halkaisija on 5,6 kilometriä ja pienin 4 kilometriä. Itse saaren lisäksi valtioon kuuluu 22 kilometriä rantaviivasta asti ulottuva vesialue, ja sillä on kalastusyksinoikeudet 370 kilometriin asti. Maan korkein kohta 65 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsee saaren keskellä olevalla fosfaattikiviylängöllä. Fosfaatin kaivuusta johtuen saaren keskiosa on asuin- ja viljelykelvotonta. Rannikolla sijaitsee noin 150–300 metriä leveä viljelykelpoinen vyöhyke.
Saarella ei ole jokia eikä merkittäviä järviä, joten sen makeavesivarannot ovat rajallisia. Saaren eteläosassa sijaitsee kuitenkin noin 1,2 neliökilometrin laajuinen Buadan laguuni. Tarvittava vesi saadaan keräämällä sadevettä.
Ilmasto
Naurun ilmasto on trooppinen ja kostea. Sateita saadaan ympäri vuoden, tyypillisesti rankkoina mutta lyhytkestoisina kuuroina. Nauru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa Tyynenmeren hirmumyrskyvyöhykkeiden välissä, joten trooppisista sykloneista ei aiheudu henkilö- tai materiavahinkoja toisin kuin sen eteläisissä tai pohjoisissa naapureissa Fidžillä tai Tongalla. Ilman lämpötila on ympäri vuoden 26–32 °C, meriveden lämpötila 28–29 °C. Varsinaiset sadekaudet ajoittuvat helmi-toukokuuhun ja syys-marraskuuhun.
Vuotuinen sademäärä vaihtelee runsaasti ENSO-ilmiön mukaan. Kuivin vuosi oli 1950, jolloin sadetta saatiin 278 mm, kun taas sateisin vuosi 1930 toi 4 588 mm sadetta.
Luonto
Naurulla ei elä lainkaan kotoperäisiä nisäkkäitä tai muitakaan maalla eläviä selkärankaisia. Ihminen on kyllä tuonut mukanaan tahtomatta tai tahtoen rottia, hiiriä, sikoja ja muita kotieläimiä. Lintuja saarella elää melko vähän, vaikkakin monet muuttolinnut pysähtyvät matkansa varrella Naurulla. Tiirat ja fregattilinnut ovat tavallisimpia lintulajeja. Uhanalaista mariaanienrastaskerttusta tavataan ainoastaan Naurulla ja kahdella Pohjois-Mariaanien saarella. Sen kannaksi on arvioitu noin 5 000 yksilöä. Naurua ympäröivässä meressä elää runsaasti tonnikalaa, muun muassa valkotonnikalaa ja boniittia. Vesissä on myös tiikerihaita. Naurulla elää myös maailman suurin maalla elävä niveljalkainen, kookosrapu.
Naurun kasvillisuutta hallitsee matala pensaikko ja köynnöskasvillisuus. Rannan lähettyvillä kookospalmut ja Pandanus-suvun kasvit ovat yleisiä. Värikkäitä hibiskuksien (Hibiscus) ja temppelipuiden (Plumeria) kukkia kasvaa saarella, joskaan ei yhtä runsain mitoin kuin muualla Tyynellä valtamerellä.
