Alue
Nunavut
48 lajit
näytä vähemmän
Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä. Maailmassa elää nykyisin arviolta 26 000 jääkarhua.Jääkarhun turkki on kokonaan valkoinen....
Amerikansaukko eli kanadansaukko (Lontra canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, osittain vedessä elävä nisäkäs, joka tunnetaan leikkisästä käytöksestään. Se on eräs suurikokoisimmista lajeista amerikansaukkojen suvussa ja näätäeläinten...
Arktinen susilähde? eli napasusilähde? (Canis lupus arctos) on suden alalaji, jota tavataan Kanadan arktisilla alueilla.
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Punaorava (Tamiasciurus hudsonicus) on Pohjois-Amerikan pohjoisosissa elävä pienikokoinen oravalaji. Se on yksi laajimmalle levinneistä ja reviiritietoisimmista oravalajeista Pohjois-Amerikassa.
Napajänis (Lepus arcticus) on jänisten sukuun kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti. Napajänis on esiintymisalueellaan ainoa siellä tavattava jäniseläin....
Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.Mikään muu...
Napasiiseli eli parrynsiiseli (Spermophilus parryii) on oravien heimoon kuuluva jyrsijälaji.
Russakka eli saksantorakka (Blattella germanica) on russakansukuisten (Ectobiidae) heimoon kuuluva, kaikkialle maailmaan levinnyt torakkalaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 russakka katsottiin arviointiin soveltumattomaksi (NA), sillä...
Keittiökoisa eli intianjauhokoisa (Plodia interpunctella) on koisaperhosmaisiin kuuluva tuhohyönteinen. Keittiökoisanaaras munii elintarvikkeisiin, jossa toukat kuoriutuvat ja alkavat aterioida. Laji ei ole ihmisen terveydelle vaarallinen.
Punamyyrä (Myodes rutilus, aiemmin Clethrionomys rutilus) on pohjoisten alueiden jyrsijä. Se on Suomessa rauhoitettu laji, ja sen laskennallinen arvo on 34 euroa.
Isopihtihäntä (Forficula auricularia) on kaikkiruokainen hyönteinen. Isopihtihäntä on 1–2 senttiä pitkä ja väriltään kiiltävän ruskea. Jalat ja siivet ovat kellertävät. Takaruumiissa olevat pihdit ovat koirailla paksummat ja hieman kaarevat....
Ritariperhonen (Papilio machaon) on apollo- ja ritariperhosten (Papilionidae) heimoon kuuluva päiväperhoslaji. Se on yksi Suomen suurimmista päiväperhosista.
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa. Sen vartalo on hopean värinen. Kolmipiikki on pohjoisen...
Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja on paha viljelyskasvien tuholainen.
Tyynenmerensilli (Clupea pallasii) on Atlantin sillille lähisukuinen kala, jolla on tätä vastaava ekologinen rooli erityisesti Pohjoisella Tyynellämerellä. Se on myös suunnilleen samankokoinen kuin silli, yleensä noin 30 cm, mutta voi kasvaa vajaan...
Kynsirausku (Amblyraja radiata) on rauskujen heimoon kuuluva kalalaji.
Täpläpaksupää, vanhemmassa kirjallisuudessa valkotäpläpaksupää, (Hesperia comma) on paksupääperhosten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen alalaji H. c. catena (pohjantäpläpaksupää) on Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 luokiteltu vaarantuneeksi...
Siniukonkorento (Aeshna juncea) on ukonkorentoihin kuuluva sudenkorento, jota elää lähes koko Euraasiassa.
