Tundra
314 lajit
Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset puut kasvavat harvassa tai kitukasvuisesti. Usein tundra määritellään puurajaa kylmemmäksi alueeksi, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle 10 °C. Tundraa on muun muassa Kanadan ja Siperian pohjoisosissa, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Tundralla on ympärivuotinen ikirouta. Haihtumisen vähäisyys aiheuttaa laajaa soistumista, vaikka tundralla sataa yleensä vähän.
Tundralla on pitkä, kylmä ja myrskyinen talvi sekä lyhyt, hyvin viileä kesä. Tundralla on yleensä tuuliset ilmasto-olosuhteet, eivätkä puut hidasta siellä tuulennopeutta. Ikirouta muokkaa maaperää muun muassa nostamalla kiviä pintaan. Tundran eläimiä ovat esimerkiksi myskihärkä, naali, peura, sääsket ja sopuli. Tundran ankarasta ilmastosta johtuen ihmisasutus on siellä hyvin harvaa.
Tundra on kasvillisuudeltaan vaihtelevaa. Tundran hyvin kylmää pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Tundraa lämpimämpää puurajan eteläpuolista aluetta sanotaan Arktiksessa monesti subarktiseksi alueeksi.
Tundran nimitys tulee venäjän kautta saamelaiskielten tunturia merkitsevästä sanasta (esimerkiksi pohjoissaamessa duottar ja kiltinänsaamessa tūndar). Venäjästä sana tundra on levinnyt nykymerkityksessään sekä suomeen että moniin maailman kieliin.
Tundra on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset puut kasvavat harvassa tai kitukasvuisesti. Usein tundra määritellään puurajaa kylmemmäksi alueeksi, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle 10 °C. Tundraa on muun muassa Kanadan ja Siperian pohjoisosissa, Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Tundralla on ympärivuotinen ikirouta. Haihtumisen vähäisyys aiheuttaa laajaa soistumista, vaikka tundralla sataa yleensä vähän.
Tundralla on pitkä, kylmä ja myrskyinen talvi sekä lyhyt, hyvin viileä kesä. Tundralla on yleensä tuuliset ilmasto-olosuhteet, eivätkä puut hidasta siellä tuulennopeutta. Ikirouta muokkaa maaperää muun muassa nostamalla kiviä pintaan. Tundran eläimiä ovat esimerkiksi myskihärkä, naali, peura, sääsket ja sopuli. Tundran ankarasta ilmastosta johtuen ihmisasutus on siellä hyvin harvaa.
Tundra on kasvillisuudeltaan vaihtelevaa. Tundran hyvin kylmää pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Tundraa lämpimämpää puurajan eteläpuolista aluetta sanotaan Arktiksessa monesti subarktiseksi alueeksi.
Tundran nimitys tulee venäjän kautta saamelaiskielten tunturia merkitsevästä sanasta (esimerkiksi pohjoissaamessa duottar ja kiltinänsaamessa tūndar). Venäjästä sana tundra on levinnyt nykymerkityksessään sekä suomeen että moniin maailman kieliin.
