Suurpääkilpikonna
1 lajit
Suurpääkilpikonna (Platysternon megacephalum) on kilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Kaakkois-Aasiasta. Suurpääkilpikonna on ainoa laji suurpääkilpikonnien heimossa (Platysternidae).
Suurpääkilpikonnaa tavataan laajahkolta alueelta Kaakkois-Aasiasta. Alalajeista nimialalajia P. m. megacephalum tavataan Kiinan etelä- ja itäosista, P. m. peguense elää Myanmarista Vietnamiin ja P. m. shiui elää Vietnamissa. Lajin elinympäristöä ovat nopeasti virtaavat, viileät ja kivikkopohjaiset vuoristopurot. Suurpääkilpikonna liikkuu kuitenkin myös maalla ja kykenee kiipeämään puihin ja pensaisiin. Suurpääkilpikonna on yöaktiivinen ja syö kaloja, nilviäisiä, hyönteisiä, äyriäisiä ja hedelmiä. Naaras munii kerran vuodessa 2–8 munaa. Lajin keskimääräinen elinikä on 50 vuotta.
Suurpääkilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja sen kanta on vähentynyt nopeasti. Suurimmat uhat kannalle ovat pyydystäminen lemmikiksi tai ravinnoksi. Myös elinympäristön laadun heikkeneminen on uhka.
Suurpääkilpikonna (Platysternon megacephalum) on kilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Kaakkois-Aasiasta. Suurpääkilpikonna on ainoa laji suurpääkilpikonnien heimossa (Platysternidae).
Suurpääkilpikonnaa tavataan laajahkolta alueelta Kaakkois-Aasiasta. Alalajeista nimialalajia P. m. megacephalum tavataan Kiinan etelä- ja itäosista, P. m. peguense elää Myanmarista Vietnamiin ja P. m. shiui elää Vietnamissa. Lajin elinympäristöä ovat nopeasti virtaavat, viileät ja kivikkopohjaiset vuoristopurot. Suurpääkilpikonna liikkuu kuitenkin myös maalla ja kykenee kiipeämään puihin ja pensaisiin. Suurpääkilpikonna on yöaktiivinen ja syö kaloja, nilviäisiä, hyönteisiä, äyriäisiä ja hedelmiä. Naaras munii kerran vuodessa 2–8 munaa. Lajin keskimääräinen elinikä on 50 vuotta.
Suurpääkilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja sen kanta on vähentynyt nopeasti. Suurimmat uhat kannalle ovat pyydystäminen lemmikiksi tai ravinnoksi. Myös elinympäristön laadun heikkeneminen on uhka.
