Portugali
1211 lajit
Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Portugali sijaitsee Lounais-Euroopassa Pyreneiden niemimaalla. Sen ainoa naapurimaa on Espanja, jonka kanssa sillä on yhteistä maarajaa 1 214 kilometriä. Portugalilla on rantaviivaa Atlanttiin 1 793 kilometriä. Portugalin pinta-ala on 92 090 km², johon luetaan mukaan Portugalille kuuluvat Azorit ja Madeira. Pinta-alasta 620 km² on vettä.
Pohjoisessa maa on vuoristoista, sisämaassa on tasankoja. Etelässä maa on kumpuilevaa tasankoa, ja alueella sijaitsee laajoja maatiloja. Serra da Estrelan vuoristossa sijaitseva Torre kohoaa 1 993 metrin korkeuteen ja on Manner-Portugalin korkein kohta. Portugalin korkein kohta Ponta do Pico sijaitsee kuitenkin Azoreilla ja kohoaa 2 351 metrin korkeuteen. Madeiran korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen. Portugalissa Lissabonin piirissä sijaitseva Cabo da Roca on Manner-Euroopan läntisin kohta.
Portugalissa virtaa kymmenen suurta jokea, joista puolet saa alkunsa Espanjan puolelta. Tajojoki on maan suurin joki ja jakaa Manner-Portugalin kahtia erottaen vuoristoisen pohjoisosan ja tasankoisen eteläosan toisistaan. Minho saa alkunsa Espanjan Galiciasta ja muodostaa 74 kilometrin matkalta osan Portugalin pohjoisrajasta Espanjan kanssa. Myös Douro saa alkunsa Espanjasta ja virtaa Portugalin halki Porton kaupungin kautta Atlanttiin. Eteläosan tärkein joki on Guadiana, joka virtaa pohjoisesta etelään ja muodostaa osan Espanjan vastaisesta rajasta.
Ilmasto
Ilmastollisesti Portugalissa vaikuttaa atlanttinen meri-ilmasto, mannerilmasto ja välimerenilmasto. Atlanttinen ilmasto on laajimmalle levinnyt. Etelässä ilmasto on jonkin verran lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoisessa. Etelärannikon Farossa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 28,8 °C ja sateisimman kuukauden joulukuun sademäärä 94 mm, kun taas pohjoisen Portossa elokuun ylin on 25 °C. ja kuukausia, jolloin sataa yli 100 mm, on seitsemän.
Sateisinta on Serra da Estrelan vuoristossa, missä vuotuinen sademäärä on toisinaan yli 2 500 mm. Vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti alueittain, mutta keskimäärin se on Manner-Portugalissa noin 920 mm. Madeiran ja Azorien ilmasto on niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi kosteampi kuin muualla Portugalissa. Lunta saadaan joskus Pohjois-Portugalin vuoristoisilla alueilla.
Laajat metsäpalot ovat ongelmana vuosittain. Niitä sattuu eniten keskellä kesää, mutta kuivina vuosina kausi voi alkaa tammikuusta ja jatkua jopa marraskuuhun. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuneet Atlantin talvimyrskyt aiheuttavat eroosiota Portugalin rannoilla.
Kasvillisuus ja eläimistö
Portugalin kasvillisuus on sekoitus atlanttisia, eurooppalaisia ja Välimeren alueen lajistoa. Lisäksi afrikkalaisia lajeja on joitakin. Mondegojoen pohjoispuolella eurooppalaiset lajit ovat vallitsevia, kun sen eteläpuolella välimerelliset lajit ovat enemmistönä.
Vuonna 2010 metsien osuus Portugalin pinta-alasta oli 35,4 prosenttia. Pensaikkojen ja ruohikkojen osuus oli 32 prosenttia ja maanviljelysmaan 24 prosenttia. Kesävihantaa sekametsää on erityisesti Portugalin pohjoisosissa. Maan metsien valtalajit ovat eukalyptukset, korkkitammi ja rannikkomänty, jotka ovat syrjäyttäneet monin paikoin alkuperäiset tammimetsät. Eukalyptukset ovat valtalaji 26 prosentista metsistä. Sekä korkkitammi- että rannikomäntyvaltaisten metsien osuus on 23 prosenttia. Eukalyptusplantaaseihin on istutettu erityisesti kuume-eukalyptusta paperimassan tuottamista varten.
Portugalin eteläosissa Alentejossa on edelleen laajaa matorral-pensaskasvillisuutta, jossa valtalajeina ovat kistukset tai maatiloilla korkkitammet. Algarven maastoa hallitsevat viinitarhat ja toisaalta Välimeren alueen tyypilliset viljelypuut, kuten oliivi, aitoviikuna, manteli ja johanneksenleipäpuu. Ihminen on muuttanut Madeiran ja Azorien kasvillisuuden eurooppalaisemmaksi. Madeiralla on kuitenkin edelleen myös alkuperäistä laurisilvametsää.
Portugalin eläimistössä on sekoittunut eurooppalaista ja pohjoisafrikkalaista lajistoa. Susia on varsinkin Serra da Estrelassa syrjäisimmillä seuduilla. Maa sijaitsee useiden Keski- ja Länsi-Euroopan lintulajien muuttoreitin varrella.
Piikkikampela ja meriantura viihtyvät hiekkapohjilla. Muita yleisiä kaloja ovat sardiinit, turska ja sardelli. Äyriäiset ovat yleisiä erityisesti Pohjois-Portugalin rannikoilla.lähde?
Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa.
Sijainti ja fyysinen maantiede
Portugali sijaitsee Lounais-Euroopassa Pyreneiden niemimaalla. Sen ainoa naapurimaa on Espanja, jonka kanssa sillä on yhteistä maarajaa 1 214 kilometriä. Portugalilla on rantaviivaa Atlanttiin 1 793 kilometriä. Portugalin pinta-ala on 92 090 km², johon luetaan mukaan Portugalille kuuluvat Azorit ja Madeira. Pinta-alasta 620 km² on vettä.
Pohjoisessa maa on vuoristoista, sisämaassa on tasankoja. Etelässä maa on kumpuilevaa tasankoa, ja alueella sijaitsee laajoja maatiloja. Serra da Estrelan vuoristossa sijaitseva Torre kohoaa 1 993 metrin korkeuteen ja on Manner-Portugalin korkein kohta. Portugalin korkein kohta Ponta do Pico sijaitsee kuitenkin Azoreilla ja kohoaa 2 351 metrin korkeuteen. Madeiran korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen. Portugalissa Lissabonin piirissä sijaitseva Cabo da Roca on Manner-Euroopan läntisin kohta.
Portugalissa virtaa kymmenen suurta jokea, joista puolet saa alkunsa Espanjan puolelta. Tajojoki on maan suurin joki ja jakaa Manner-Portugalin kahtia erottaen vuoristoisen pohjoisosan ja tasankoisen eteläosan toisistaan. Minho saa alkunsa Espanjan Galiciasta ja muodostaa 74 kilometrin matkalta osan Portugalin pohjoisrajasta Espanjan kanssa. Myös Douro saa alkunsa Espanjasta ja virtaa Portugalin halki Porton kaupungin kautta Atlanttiin. Eteläosan tärkein joki on Guadiana, joka virtaa pohjoisesta etelään ja muodostaa osan Espanjan vastaisesta rajasta.
Ilmasto
Ilmastollisesti Portugalissa vaikuttaa atlanttinen meri-ilmasto, mannerilmasto ja välimerenilmasto. Atlanttinen ilmasto on laajimmalle levinnyt. Etelässä ilmasto on jonkin verran lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoisessa. Etelärannikon Farossa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 28,8 °C ja sateisimman kuukauden joulukuun sademäärä 94 mm, kun taas pohjoisen Portossa elokuun ylin on 25 °C. ja kuukausia, jolloin sataa yli 100 mm, on seitsemän.
Sateisinta on Serra da Estrelan vuoristossa, missä vuotuinen sademäärä on toisinaan yli 2 500 mm. Vuotuinen sademäärä vaihtelee suuresti alueittain, mutta keskimäärin se on Manner-Portugalissa noin 920 mm. Madeiran ja Azorien ilmasto on niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi kosteampi kuin muualla Portugalissa. Lunta saadaan joskus Pohjois-Portugalin vuoristoisilla alueilla.
Laajat metsäpalot ovat ongelmana vuosittain. Niitä sattuu eniten keskellä kesää, mutta kuivina vuosina kausi voi alkaa tammikuusta ja jatkua jopa marraskuuhun. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuneet Atlantin talvimyrskyt aiheuttavat eroosiota Portugalin rannoilla.
Kasvillisuus ja eläimistö
Portugalin kasvillisuus on sekoitus atlanttisia, eurooppalaisia ja Välimeren alueen lajistoa. Lisäksi afrikkalaisia lajeja on joitakin. Mondegojoen pohjoispuolella eurooppalaiset lajit ovat vallitsevia, kun sen eteläpuolella välimerelliset lajit ovat enemmistönä.
Vuonna 2010 metsien osuus Portugalin pinta-alasta oli 35,4 prosenttia. Pensaikkojen ja ruohikkojen osuus oli 32 prosenttia ja maanviljelysmaan 24 prosenttia. Kesävihantaa sekametsää on erityisesti Portugalin pohjoisosissa. Maan metsien valtalajit ovat eukalyptukset, korkkitammi ja rannikkomänty, jotka ovat syrjäyttäneet monin paikoin alkuperäiset tammimetsät. Eukalyptukset ovat valtalaji 26 prosentista metsistä. Sekä korkkitammi- että rannikomäntyvaltaisten metsien osuus on 23 prosenttia. Eukalyptusplantaaseihin on istutettu erityisesti kuume-eukalyptusta paperimassan tuottamista varten.
Portugalin eteläosissa Alentejossa on edelleen laajaa matorral-pensaskasvillisuutta, jossa valtalajeina ovat kistukset tai maatiloilla korkkitammet. Algarven maastoa hallitsevat viinitarhat ja toisaalta Välimeren alueen tyypilliset viljelypuut, kuten oliivi, aitoviikuna, manteli ja johanneksenleipäpuu. Ihminen on muuttanut Madeiran ja Azorien kasvillisuuden eurooppalaisemmaksi. Madeiralla on kuitenkin edelleen myös alkuperäistä laurisilvametsää.
Portugalin eläimistössä on sekoittunut eurooppalaista ja pohjoisafrikkalaista lajistoa. Susia on varsinkin Serra da Estrelassa syrjäisimmillä seuduilla. Maa sijaitsee useiden Keski- ja Länsi-Euroopan lintulajien muuttoreitin varrella.
Piikkikampela ja meriantura viihtyvät hiekkapohjilla. Muita yleisiä kaloja ovat sardiinit, turska ja sardelli. Äyriäiset ovat yleisiä erityisesti Pohjois-Portugalin rannikoilla.lähde?
