Laulutasku (Oenanthe moesta) on pohjoisafrikkalainen kivitaskun sukulainen.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenR
alkaaLinnun pituus on noin 16 cm ja siipien kärkiväli 25–29 cm. Keväinen juhlapukuinen koiras on selästä, kurkusta, naamasta, siivistä ja pyrstökärjestä musta, vatsasta ja rinnasta valkoinen, päälaelta ja niskasta harmaa, sekä ala- ja yläperästä ja pyrstön tyvestä oranssi. Naaras on enimmäkseen hiekanruskea, pyrstön kärkiosa on yhtenäisen musta.
Laulutaskun nimialalaji moesta elää Pohjois-Afrikassa Mauritanian pohjoisrajalta aina Egyptiin lähelle Niilin suistoa. Levinneisyys ei ulotu kovinkaan pitkälle sisämaahan. Lähi-idässä elää alalaji brooksbanki laikuittain siellä täällä Jordaniassa, Syyriassa, Irakissa ja Saudi-Arabiassa. Lajin elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, eikä sitä ei ole tavattu Suomessa.
Pääasiassa hyönteissyöjä, jolle kelpaavat myös muut selkärangattomat, toisinaan myös vihreät kasvinosat.
Laulutasku tekee pesänsä maakoloon tai rakennuksen onkaloon, usein vanhaan jyrsijän koloon, joskus jopa kaksi metriä pitkän käytävän perälle. Naaras munii neljä tai viisi munaa. Molemmat emot ruokkivat ja hoitavat poikasia. Pesii kahdesti, joskus kolmasti kesän aikana. Pesintä tunnetaan puutteellisesti.
