Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter Simon Pallas vuonna 1771.
Vartalon yleisväri on hiekanruskea, mutta päälaki ja alavatsa ovat tiilenpunaiset. Jalat ovat pitkät ja mustat, nokka lyhyt ja musta. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Lajin pituus on noin 25–30 cm, siipien kärkiväli 68–75 cm ja paino 150–250 grammaa.
Arohyyppä pesii Irakissa ja sen lähiseuduilla keskisessä Aasiassa. Se muuttaa talveksi Pakistaniin, Sri Lankaan, Arabian niemimaalle ja Itä-Afrikkaan. Eurooppaan se voi joutua muuttoharhailijana. Suomessa se on tavattu viisi kertaa vuoteen 2006 mennessä.
Pesimäaikana arohyypän tapaa aroilla, suola-aavikoilla, kuivatuilla tulvaniityillä ja muilla avomailla. Pesimäajan ulkopuolella se viihtyy kynnetyillä pelloilla, mutarannoilla, ylätasangoilla, hirssipelloilla ja niin edelleen.
Arohyypän ravintoa ovat maassa elävät hyönteiset, etenkin kovakuoriaiset ja heinäsirkat. Myös kasvinosat kuuluvat sen ruokavalioon.
Arohyyppä on yhdyskuntapesijä, jonka pesä on maahan rapsutettu kuoppa. Se pesii vain kerran kesässä. Munia on yleensä neljä, joskus viisi tai kolme. Haudonta-aika kestää noin 25 päivää. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia. Ne oppivat lentämään 35–40 päivän ikäisinä.
