Punalohi (Oncorhynchus nerka) on tyynenmerenlohiin kuuluva kalalaji, joka useimpien sukunsa lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Kutuasussa punalohen kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumaiseksi ja hampaat kasvavat.
Jotkin populaatiot vaeltavat Alaskan, toiset Japanin ja Venäjän jokiin ja järviin. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien, vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville harmaakarhuille. On myös kantoja, jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä kokanee- eli intiaanilohena tunnetut kalat jäävät meressä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi.
Keski-Suomessa istutettiin 1950-luvulla järvipunalohta eli intiaanilohta, mutta pysyviä kantoja ei muodostunut. Ruotsissa vastaavista istutuksista muodostui myös lisääntyviä populaatioita, mutta sittemmin nekin ovat hävinneet. Japanissa elänyt kunimasu, jota aiemmin luultiin punalohen alalajiksi, on katsottu kuolleeksi sukupuuttoon ihmisen tekemän patoamisen vuoksi. Vuonna 2010 kuitenkin löydettiin kyseisen lajin yksilöitä, joiden kanta on peräisin eri vesistöön vuonna 1935 siirretyistä mätimunista.
Poikasina punalohet syövät pääasiassa planktonia ja vesihyönteisiä. Aikuisina ne saalistavat pieniä kaloja. Ne kasaavat merellä vararavintoa kutuvaellusta varten, koska silloin ne lakkaavat syömästä.
