Laulusirkku (Melospiza melodia) on pohjoisamerikkalainen sirkkulien heimoon kuuluva varpuslintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Gr
GranivoreFr
FrugivoreMa
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Se
SeurakuntaYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Po
PolygynyYl
Yleensä yksinäiset eläimetOs
Osittainen siirtolainenMi
MigraatioS
alkaaLinnun pituus on noin 14 cm, vaihteluväli 12–17 cm, siipien kärkiväli 18–24 cm ja paino 12–53 g. Lajin normaalipaino on noin 16–20 g, äärimmäisen painavat yksilöt ovat muuttomatkaa varten itsensä rasvaa täyteen keränneitä suurimman alalajin koiraita, jotka ovat hieman naaraita suurempia. Lajista tunnetaan nykyisin 24 alalajia, joten ulkonäön vaihtelu voi olla suurta.
Puvultaan tyypillinen sirkku: Yläpuolelta punaruskean ja harmaan kirjava, vatsa valkoinen, rinta tummien pitkittäisjuovien kirjavoima, voimakas vaalea silmäkulmanjuova sekä tumma kurkkujuova ja vaalea poskijuova. Pyrstö on pitkähkö, pyöreäpäinen. Sukupuolet ovat saman väriset.
Laulusirkku on Amerikan yleisimpiä laululintuja, koiras laulaa lähes ympäri vuorokauden, toisinaan yölläkin. Laulu on melodista ja sama koiras voi laulaa usealla eri tavalla. Se oppii laulutapansa naapurustossa laulavilta koirailta. Laulun muoto vaihtelee esiintymisalueen eri osissa, ja eri populaatiot voidaan tunnistaa laulutyypistä. On havaittu, että naaraat suosivat sellaisia koiraita, jotka laulavat niille tutulla tavalla.
Laulusirkku on levittäytynyt pääosaan Pohjois-Amerikkaa Etelä-Alaskasta ja Aleuteilta aina Meksikon rajoille saakka. Keskellä Meksikoa lajilla on erillinen esiintymä noin 1500 kilometriä päälevinneisyysalueen eteläreunasta. Pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja, eteläiset paikkalintuja. Pohjoiset muuttajat talvehtivat Yhdysvaltain eteläosissa ja Meksikossa, missä on myös oma paikallinen populaatio. Muuttomatkallaan laji toisinaan harhautuu Eurooppaan, erityisesti Britteinsaarille ja Norjaan. Suomessa lajia ei ole tavattu.
Pensaikkoiset avomaat, puutarhat, pensasaidat, monenlaiset tiheiköt. Pesii mielellään lähellä vesistöä. Esiintyy sekä alavilla mailla että vuoristossa.
Pääravintona ovat erilaiset siemenet. Kesäaikaan syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Siemenravinnon osuus kaikesta ravinnosta on 2/3.
Koiras puolustaa tehokkaasti noin 0,4 hehtaarin suuruista reviiriään. Laji on sosiaalinen mutta yksiavioinen. Pesä voi olla joko maassa, pensaassa tai joskus jopa matalalla puussa. Munia on 3–6. Naaras hautoo 10–14 päivää. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka jättävät pesän 7–14 päivän ikäisinä.