Kiekkokalat
3 lajit
Kiekkokalat (Symphysodon) on eteläamerikkalaisten kirjoahventen suku. Suvussa on kolme lajia ja kolme alalajia. Kiekkokaloja tavataan Amazonin vesistössä. Suvun tunnusmerkkejä ovat kalojen kiekkomainen muoto ja kyljen yhdeksän tummaa poikkijuovaa, jotka löytyvät suvun jokaiselta lajilta. Kiekkokalat elävät parvissa ja käyttävät ravinnokseen hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä.
Kiekkokaloja on pidetty akvaarioissa 70 vuoden ajan, ja niistä on kehitetty lukuisia värimuotoja. Nykyisin kiekkokala on yksi arvostetuimmista makeanveden akvaariokaloista. Kiekkokalat ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin muiden kalojen seuraan kuin muut saman kokoiset kirjoahvenet. Toisaalta ne ovat herkkiä huonolle veden laadulle.
Kaikki kiekkokalalajit ovat kotoisin Amazonin vesistön eri osista. Kiekkokalaa (S. discus) tavataan lähinnä Rio Negron keskijuoksulla, sinikiekkokalaa sekä ylä- että alajuoksulla.Alalajeista S. a. axelrodi elää Belémin lähistöllä ja Rio Urubussa. S. a. aequifasciatus -alalajia on tavattu Tefe- ja Coarijärvestä, Nanayn ja Japurán alueilta Perun ja Brasilian Amazoniasta. S. a. haraldi -alalajia tavataan Manausin lähistöltä, Purus-joelta ja Brasilian Manacapurun sekä Perun Letician seudulta. Saattaa kuitenkin olla, että ainakin osa S. aequifasciatus -lajin yläjuoksun esiintymistä onkin lajia S. tarzoo. Nanay-joen erityisen värikäs kanta on ainakin osaksi peräisin kasvattamosta karanneiden yksilöiden jälkeläisistä.
Kiekkokalat elävät joen hitaasti virtaavissa osissa, missä on tyypillisesti puiden oksia ja juuria veden seassa. Sadekauden ja kuivan kauden vaihtelu vaikuttaa joen virtaamaan. Kalat pysyttelevät päiväsaikaan yleensä varjoisilla alueilla. Joulukuussa alkavan sadekauden aikana alueella sataa yli 2 000 mm vettä, ja keväällä joet tulvivat. Silloin muulloin eristyksissä elävät kiekkokalapopulaatiot saattavat sekoittua keskenään. Kuivan kauden aikana keväästä lokakuuhun joen pinta laskee, ja kiekkoja saattaa jäädä eristyksiin pieniin lammikoihin. Luonnossa kiekkoja tavataan sekä Amazonin ”mustasta”, ”valkeasta” että kirkkaasta vedestä. Valkeaa vettä on Andeilta lähtevissä sivujoissa, kun taas Brasilian ylängöltä Amazonin pääuoman eteläpuolelta alkunsa saavissa sivujoissa vesi on kirkasta. Näissä kahdessa vesityypissä elää lähinnä lajeja S. tarzoo ja S.aequifasciatus. Mustavetiset sivujoet lähtevät Guyanan ylängöltä ja Andien itäosasta, ja niissä elää lajia S. discus. Mustan veden väri tulee orgaanisista yhdisteistä, ja sitä jäljitelläkseen jotkut harrastajat käyttävät turvepohjaisia seoksia muuttamaan akvaariovettä samankaltaisemmaksi.
Kiekkokalat (Symphysodon) on eteläamerikkalaisten kirjoahventen suku. Suvussa on kolme lajia ja kolme alalajia. Kiekkokaloja tavataan Amazonin vesistössä. Suvun tunnusmerkkejä ovat kalojen kiekkomainen muoto ja kyljen yhdeksän tummaa poikkijuovaa, jotka löytyvät suvun jokaiselta lajilta. Kiekkokalat elävät parvissa ja käyttävät ravinnokseen hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä.
Kiekkokaloja on pidetty akvaarioissa 70 vuoden ajan, ja niistä on kehitetty lukuisia värimuotoja. Nykyisin kiekkokala on yksi arvostetuimmista makeanveden akvaariokaloista. Kiekkokalat ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin muiden kalojen seuraan kuin muut saman kokoiset kirjoahvenet. Toisaalta ne ovat herkkiä huonolle veden laadulle.
Kaikki kiekkokalalajit ovat kotoisin Amazonin vesistön eri osista. Kiekkokalaa (S. discus) tavataan lähinnä Rio Negron keskijuoksulla, sinikiekkokalaa sekä ylä- että alajuoksulla.Alalajeista S. a. axelrodi elää Belémin lähistöllä ja Rio Urubussa. S. a. aequifasciatus -alalajia on tavattu Tefe- ja Coarijärvestä, Nanayn ja Japurán alueilta Perun ja Brasilian Amazoniasta. S. a. haraldi -alalajia tavataan Manausin lähistöltä, Purus-joelta ja Brasilian Manacapurun sekä Perun Letician seudulta. Saattaa kuitenkin olla, että ainakin osa S. aequifasciatus -lajin yläjuoksun esiintymistä onkin lajia S. tarzoo. Nanay-joen erityisen värikäs kanta on ainakin osaksi peräisin kasvattamosta karanneiden yksilöiden jälkeläisistä.
Kiekkokalat elävät joen hitaasti virtaavissa osissa, missä on tyypillisesti puiden oksia ja juuria veden seassa. Sadekauden ja kuivan kauden vaihtelu vaikuttaa joen virtaamaan. Kalat pysyttelevät päiväsaikaan yleensä varjoisilla alueilla. Joulukuussa alkavan sadekauden aikana alueella sataa yli 2 000 mm vettä, ja keväällä joet tulvivat. Silloin muulloin eristyksissä elävät kiekkokalapopulaatiot saattavat sekoittua keskenään. Kuivan kauden aikana keväästä lokakuuhun joen pinta laskee, ja kiekkoja saattaa jäädä eristyksiin pieniin lammikoihin. Luonnossa kiekkoja tavataan sekä Amazonin ”mustasta”, ”valkeasta” että kirkkaasta vedestä. Valkeaa vettä on Andeilta lähtevissä sivujoissa, kun taas Brasilian ylängöltä Amazonin pääuoman eteläpuolelta alkunsa saavissa sivujoissa vesi on kirkasta. Näissä kahdessa vesityypissä elää lähinnä lajeja S. tarzoo ja S.aequifasciatus. Mustavetiset sivujoet lähtevät Guyanan ylängöltä ja Andien itäosasta, ja niissä elää lajia S. discus. Mustan veden väri tulee orgaanisista yhdisteistä, ja sitä jäljitelläkseen jotkut harrastajat käyttävät turvepohjaisia seoksia muuttamaan akvaariovettä samankaltaisemmaksi.
