Jättiläissiirat
2 lajit
Jättiläissiirat (Bathynomus) on hyvin suurikokoisten, valtamerissä elävien siirojen lahkon äyriäisten suku. Suvusta tunnetaan yhdeksän lajia.
Jättiläissiirat elävät lähes kaikkien valtamerten syvissä ja kylmissä pohjavesissä. Niitä on tavattu jopa 2 kilometrin syvyydestä, mutta suurin osa niistä elää 365–730 metrin syvyyksissä. Siirat voivat kasvaa puolen metrin pituisiksi ja suurimmat ovat painaneet 1,7 kiloa. Suvun suurin ja tunnetuin laji on jättiläissiira (Bathynomus giganteus).
Jättiläissiirojen pääasiallisena ravintona ovat kuolleet valaat, kalat ja nilviäiset. Ne voivat kuitenkin myös saalistaa hitaasti liikkuvia eläimiä, kuten merimakkaroita, mahdollisesti kalojakin. Siiroilla on suuret, melko kaukana toisistaan sijaitsevat verkkosilmät, jotka muodostuvat lähes 4 000 osasilmästä eli ommatidista.
Jättiläissiirat (Bathynomus) on hyvin suurikokoisten, valtamerissä elävien siirojen lahkon äyriäisten suku. Suvusta tunnetaan yhdeksän lajia.
Jättiläissiirat elävät lähes kaikkien valtamerten syvissä ja kylmissä pohjavesissä. Niitä on tavattu jopa 2 kilometrin syvyydestä, mutta suurin osa niistä elää 365–730 metrin syvyyksissä. Siirat voivat kasvaa puolen metrin pituisiksi ja suurimmat ovat painaneet 1,7 kiloa. Suvun suurin ja tunnetuin laji on jättiläissiira (Bathynomus giganteus).
Jättiläissiirojen pääasiallisena ravintona ovat kuolleet valaat, kalat ja nilviäiset. Ne voivat kuitenkin myös saalistaa hitaasti liikkuvia eläimiä, kuten merimakkaroita, mahdollisesti kalojakin. Siiroilla on suuret, melko kaukana toisistaan sijaitsevat verkkosilmät, jotka muodostuvat lähes 4 000 osasilmästä eli ommatidista.
