Mustatasku (Oenanthe leucura) on pääosin musta sieppoihin kuuluva varpuslintu.
Linnun pituus on 16–18 cm, siipien kärkiväli 26–29 cm ja paino noin 40 g. Mustatasku on selvästi kivitaskua suurempi, isopäisempi ja voimakasnokkaisempi. Koiras on musta, naaras noenruskea ja niiden ala- ja yläperä sekä pyrstön tyvipuoli ovat valkoiset ja pyrstössä on musta T-kuvio. Pyrstön kärkivyö on suunnilleen samanlainen kuin kivitaskulla, eli voimakas ja tasaleveä.
Lento on voimakasta, siivet leveät ja pyöreäpäiset. Lennossa erottuu muuten mustasta siivestä vaaleammat siipisulat. Mustataskulle on ominaista pyrstön pumppaus ylös ja laskeminen hitaasti alas. Nuori kalottitasku on oikeastaan ainoa mihin mustataskun voi sekoittaa.
Mustatasku elää rannikolla ja rannikon tuntumassa Afrikan koillisosassa Mauritaniasta Libyan luoteiskolkkaan, sekä Iberian niemimaalla. Ei kuitenkaan Atlantin valtameren puolella. Pieni populaatio on Ranskan etelärajalla. Lajin elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä. Euroopassa elää 8 100–31 000 yksilöä. Laji on valtaosin paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Mustataskun elinympäristöä ovat kuivat rotkot, laaksot ja kalliot niin rannikolla kuin sisämaassa. Reviirivaatimuksia ovat jyrkänteet, kalliot, rauniot, kivenlohkareet sekä pensaat ja yksittäiset puut. Vuoristossa sitä tavataan yleensä kahden kilometrin korkeudelle saakka, mutta myös harvemmin kolmen kilometrin korkeudessa.
Kutsu- sekä varoitusääni on usein sarjoina toistuva laskeva ja viheltävä ”piyp”, sekä maiskahtava ”tsett-tsett” ja rullaavan kuuloinen ”tjerr”. Laulu koostuu karkeasti livertävistä säkeistä, jotka ovat hieman matalampia kuin muilla alueella tavattavilla taskuilla. Laulu kuulostaa vähäsen rastasmaiselta, mutta siitä puuttuu esimerkiksi sinirastaan surumielinen sointi ja kirkas, rullaava ääni. Mustataskun laululento on aaltoilevaa.
Laji on pääasiassa hyönteissyöjä, jolle kelpaavat myös muut selkärangattomat ja pienet liskot, sekä vähäisessä määrin siemenet, marjat ja muut kasvien osat.
Mustatasku pesii kallionhalkeamassa, joko maassa, kalliossa tai rakennuksessa. Naaras munii 3–5 munaa, joita se hautoo kaksi viikkoa tai joskus jopa 18 päivää. Molemmat puolisot huolehtivat poikasista, jotka jättävät pesän 14–19 päivää vanhoina. Sukukypsä yksivuotiaana.
