Korvayökkö on 4,1–5,4 cm pitkä, painaa 5–12 grammaa ja sen siipien kärkiväli on 22–28 cm. Se on väritykseltään harmaa.Korvayökön tunnistaa helpoimmin suurista, tyvestä yhtyneistä korvistaan, joiden pituus on noin 2/3 ruumiin pituudesta. Ne erottuvat lentävän lepakon siluetistakin. Korvayökön korvat ovat sopeutuma, jonka avulla se pystyy saalistamaan yökkösiä ja kehrääjiä.

Jakelu

Maantiede

Korvayökön levinneisyysalue ulottuu lähes koko Eurooppaan Pohjoismaiden pohjoisosia ja Välimerenmaiden eteläosia lukuun ottamatta. Aasiassa elävät lepakot, jotka aiemmin luettiin samaan lajiin, on nyt erotettu omiksi lajeikseen P. ognevi ja P. sacrimontis.Korvayökköä tavataan uhanalaisena Suomessa Etelä-Suomesta Vaasan korkeudelle saakka.

Korvayökkö viihtyy hyvin kaupunkien ja kartanoiden puistoissa, joista se löytää päiväpiilonsa vanhoista kivirakennuksista ja puunkoloista. Korvayököt piilottelevat myös linnunpöntöissä.

Biomi

Metsä

Antromeeri

Esikaupunki

Kaupunkien villieläimiä

Luola

Pensasaro

Metsämaa

Maatalousmaa

Ilmastoalueet

Lauhkea vyöhyke

Korvayökkö

A proietti

Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Korvayökölle on ominaista sen kolibrimainen lentotapa, paikoillaan tapahtuva lento. Muutenkin korvayökkö on erittäin taitava lentäjä. Korvayökkö saalistaa usein – muista lepakoista poiketen – lentäen ylöspäin tutkien näin puunrungon tarkasti.

Korvayökkö horrostaa syyskuulta toukokuulle. Horrostaessaan se kääntää korvansa usein siipien suojaan.

Korvayökkö on kausilisääntyjä, joka parittelee loppukesällä tai alkusyksyllä.Tiineysajan on arvioitu kestävän 45–90 vuorokautta. Lepakot lisääntyvät hitaasti, sillä ne saavat yhden, harvoin kaksi poikasta kesäkuussa. Lepakonpoikaset syntyvät useiden naaraiden perustamiin yhdyskuntiin.

Elämäntapa

Maanpäällinen, Seurakunta, Viviparous

Kausiluonteinen käyttäytyminen

Ei siirtolainen, Talvihorros

Korvayökkö

Ulkonäkö

Valokuvia, joissa on Korvayökkö