Palmurosvo
Kookosrapu eli palmurosvo (Birgus latro) on maailman suurin maalla elävä niveljalkaislaji. Se on sukua erakkoravuille. Kookosravut voivat elää yli 30-vuotiaiksi. Aikuinen kookosrapu ei osaa uida, joten se voi hukkua rantaveteen. Sen hengityselimet ovat kidusten ja keuhkojen välimuoto. Kookosravut voivat kiivetä puihin ja avata kookospähkinän.
Täysikasvuisen kookosravun ruumis on noin 40 cm pitkä ja jalkojen kärkiväli enintään noin 90 cm. Painoa voi olla neljä kiloa. Kookosravun väritys vaihtelee eri elinalueilla vaalean violetista ja syvän purppurasta ruskeaan.
Kuten kaikilla kymmenjalkaisilla, kookosravulla on eturuumis, jossa on kymmenen jalkaa (viisi paria), ja takaruumis. Etummaisimman jalkaparin jaloissa on sakset. Ne voivat nostaa monien kymmenien kilojen painoisia asioita puristusvoiman ollessa 3 300 N. Seuraavat kaksi paria ovat pitkiä ja voimakkaita jalkoja, joilla kookosrapu kävelee ja kiipeää. Neljännen jalkaparin jalat ovat pienempiä kuin edelliset ja niissä on pienet pinsetin kaltaiset sakset. Nuoret ravut pitävät näiden jalkojen avulla simpukankuorta tai kookospähkinän kuoren kappaletta kiinni takaruumiissaan. Aikuiset käyttävät näitä jalkoja kävelyyn ja kiipeämiseen. Viimeisen jalkaparin jalat ovat hyvin pienet ja niitä käytetään vain puhdistamaan hengityselimiä. Ne pysyvät usein eturuumiin kitiinikuoren suojissa.
Siitä huolimatta että kookosrapu on sukua erakkoravuille, vain nuoret yksilöt kantavat simpukankuoria suojatakseen pehmeän takaruumiinsa. Aikuiset eivät kanna simpukankuoria vaan niiden takaruumista suojaa kova kitiinikuori eturuumiin tavoin. Suojakuoren tarpeettomuuden takia kookosravut voivat kasvaa sukulaisiaan suuremmiksi. Koventunut takaruumis vähentää vedenkulutusta, mutta senkin täytyy luoda nahkansa. Nahanluonnin jälkeen vie noin 30 päivää kunnes kuori on taas kova. Tänä aikana kookosrapu on haavoittuvainen, joten se viettää silloin aikansa piileskellen.
Kookosrapua tavataan Intian valtameren ja Tyynenmeren saarilla. Sen levinneisyysalueen pohjoisraja on suurin piirtein kravun kääntöpiirillä ja eteläraja kauriin kääntöpiirillä. Joitakin populaatiota on kuitenkin myös subtropiikissa, kuten Japanin Riukiusaarilla ja Taiwanin Lyudaolla. Kookosravut elävät pääsääntöisesti joko merellisillä saarilla tai pienillä saarilla rannikon läheisyydessä. Niitä tavataan vain harvoin mannerten tai isompien saarten rannikkoalueilla. Laji on hävinnyt Mauritiukselta ja Rodriguesilta.
Kookosrapu on kaikkiruokainen eläin, mutta sen ravinto on pääasiallisesti meheviä hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä kuten kookospähkinöitä, joiden perässä se kiipeää puihin. Kookosrapu leikkaa kookospähkinään reiän ja syö sisällön.
Kookosravut parittelevat usein ja nopeasti, etenkin heinä-elokuussa. Koiraalla on spermatofori. Parittelun jälkeen naaras hedelmöittää munat ja liimaa ne takaruumiinsa alapuolelle. Se kantaa niitä muutaman kuukauden ajan. Muninnan aikaan naaras vapauttaa munat mereen.
Toukat ajelehtivat meren pintakerroksessa muun planktonin seassa noin kuukauden, jonka aikana suurin osa niistä joutuu syödyksi. Seuraavan kehitysvaiheen aikana toukat asettuvat merenpohjaan, etsivät sopivan kotilon suojakseen ja siirtyvät rantaan. Tämän ajan jälkeen pienet ravut poistuvat mereltä pysyvästi ja menettävät kyvyn hengittää vedessä. Myöhemmin niille kehittyy kitiinikuori kotilon sijasta. Neljän-kahdeksan vuoden kuluttua kuoriutumisesta ravut ovat sukukypsiä. Tämä on äyriäiselle epätavallisen pitkä aika.
