Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala. Lajia tavataan myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä.
Kivisimppua on kutsuttu myös kivikalaksi. Yleensä kivikalalla tarkoitetaan kuitenkin velhokalaksikin sanottua lajia.
Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–8 senttimetriä pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Suurimmillaan kivisimppu kasvaa Euroopassa 10–18 cm pitkäksi. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia.
Kivisimppu on leveä- ja litteäpäinen pohjakala. Kylkiviiva ulottuu pyrstöevän tyveen. Vatsaevät ovat melkein valkoiset, ja niiden sisin ruoto on pidempi kuin puolet pisimmästä eväruodosta.
Laji muistuttaa suuresti lähilajia kirjoeväsimppua (Cottus poecilopus).
Kivisimppu on Euroopassa laajalti esiintyvä sisävesikala. Sitä tavataan Manner-Euroopassa Pyreneiltä itään aina Kaspianmerelle ja Uralin vuoristoon saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Ruotsiin, Suomeen ja Venäjän pohjoisosien havumetsävyöhykkeelle. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Pohjois-Balkanille, Etelä-Ukrainaan ja Kaukasuksen alueelle. Lisäksi kivisimppua tavataan Englannissa.
Suomessa kivisimpun luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Ihmisen tuomana se on kuitenkin levinnyt myös Tenojoen vesistöön.
Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä kirkkaiden järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla. Elinympäristön happipitoisuus pitää olla lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.
Kivisimppu on paikallinen pohjakala, joka liikkuu öisin ja piileskelee päivisin paikoillaan kivien koloissa. Laji liikkuu vähän ja se on huono uimari. Se tekee vain pieniä pyrähdyksiä, koska sillä ei ole uimarakkoa. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamia metrejä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin.
Kivisimppu kutee Keski-Euroopassa helmi-maaliskuussa ja Pohjois-Euroopassa maalis-toukokuussa. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätimöykyn. Mätimöykky sisältää noin sata, 2–2,5 millimetrin kokoista mätimunaa, joita koiras jää vartioimaan. Poikaset kuoriutuvat 3–5 viikon kuluttua. Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät liikumatta 10–12 päivää, jonka aikana ne käyttävät ravinnokseen suurta ruskuaispussiaan. Sukukypsiksi kivisimput tulevat toisena elinvuotenaan. Lajin elinikä on todennäköisesti 3–5 vuotta.
Kivisimppu syö erilaisten vesihyönteisten toukkia ja pohjaeläimiä, kuten vesisiiroja, sekä jonkin verran muiden kalojen mätiä. Jokiympäristössä kivisimppu on lohikalojen tärkeä ruokakala, mutta toisaalta se voi aiheuttaa vahinkoa arvokalojen kasvatukselle syömällä niiden mätiä ja poikasia.
Kivisimppu on myös yksi uhanalaisen vuollejokisimpukan väli-isännistä.
