Vihersampi (Acipenser medirostris) on sampien (Acipenseridae) heimoon kuuluva pohjoisella Tyynellämerellä tavattava kalalaji. Kalan tieteellinen lajinimi medirostris viittaa sen keskimittaiseen kuonoon. Venäjällä tavattavan mikadosammen (A. mikadoi) katsottiin pitkään kuuluvan samaan lajiin, mutta niistä on sittemmin löydetty suuria eroja.
Vihersampi on tavallisesti noin kahden metrin mittainen ja noin 20 kilogramman painoinen. Se voi kasvaa enintään 2,7 metrin mittaiseksi ja painaa enimmillään 159 kilogrammaa. Sen pään ja ruumiin väritys vaihtelee tummanvihreästä oliivinvihreään. Kyljissä on pitkittäiset oliivinvihreät juovat. Vihersammella on kyljessä rivissä 22–33 luukilpeä, selkäpuolella 7–12 ja vatsapuolella 5–12. Selkäevässä lajilla on 35–44 ruotoa ja peräevässä 21–32 ruotoa. Sen ensimmäisessä kiduskaaressa on 15–26 siivilähammasta.
Vihersampea tavataan Pohjois-Amerikan rannikolla alueella Alaskan kaakkoisosista Meksikoon asti. Se on anadrominen vaelluskala, ja nykyisin sen tiedetään kutevan vain kolmessa yhdysvaltalaisessa joessa, jotka ovat Roguejoki Oregonissa sekä Klamathjoki ja Sacramentojoki Kaliforniassa. Vielä 1900-luvun alussa kutujokia oli seitsemän. Vihersampi elää tavallisesti alle 80 metrin syvyisissä vesissä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokitteli lajin vuonna 2006 silmälläpidettäväksi, lähestulkoon vaarantuneeksi.
Vihersampinaaras saavuttaa sukukypsyyden 1,8–2,1-metrisenä ja koiras 1,5–1,8-metrisenä. Kutu on 3–5 vuoden välein, jolloin ne siirtyvät makeaan veteen helmikuussa ja kutevat huhti-kesäkuussa. Munia on painokiloa kohden 2 800, ja ne ovat suurempia kuin muilla sammilla. Syntymänsä jälkeen se viettää 1–4 ensimmäistä vuottaan makeassa vedessä ennen siirtymistään mereen. Vihersampi voi elää yli 50 vuotiaaksi. Sen ravintoa ovat katkaravut, ravut, madot, katkat ja siirat.
