Hanhikorppikotka (Gyps fulvus) on Aasiassa ja Etelä-Euroopassa pesivä korppikotkalaji, joka on eksynyt joitakin kertoja myös Suomeen.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ma
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Le
Leijailevat linnutYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluOs
Osittainen siirtolainenG
alkaaHanhikorppikotkan pituus on 93–110 cm ja siipien kärkiväli 234–269 cm. Aikuinen hanhikorppikotka painaa 6,2–11,3 kg (ääritapauksissa 4,25–15 kg), 15 eteläeurooppalaisen yksilön keskipaino oli 7,436 kg.
Hanhikorppikotkia elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa laji on tavattu 14 kertaa, ensi kertaa noin vuonna 1910 Kuusamossa ja viimeksi 22. huhtikuuta – 1. toukokuuta 2007 Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä.
Hanhikorppikotka viihtyy auringossa ja on aktiivisimmillaan auringon paistaessa. Alpit ja muut korkeat vuoristot ovat hanhikorppikotkien eniten suosimaa elinaluetta.
Hanhikorppikotka syö pääasiassa haaskoja.
Hanhikorppikotka munii kerrallaan vain yhden munan. Haudonta-aika on 48–58 ja pesäpoikasaika 120–132 vuorokautta.