Papua-Uuden-Guinean uhanalaiset lajit

Kaskelotti

Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...

Dugongi

Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.

Merinahkakilpikonna

Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...

Liemikilpikonna

Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...

Valekarettikilpikonna

Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...

Karettikilpikonna

Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...

Etelänbastardikilpikonna

Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.

Tridacna gigas

Tridacna gigas on suurin jättiläissimpukkalaji. Niitä pidetään joskus suurissa meriakvaarioissa, mutta ne eivät kestä kovin hyvin kuljetusta ja kasvavat niin suuriksi ja lisäksi nopeasti (jopa sentin kuukaudessa), että harvassa kotiakvaariossa on...

Möhkäkala

Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....

Papuanharpyija

Papuanharpyija (Harpyopsis novaeguineae) on haukkojen heimoon kuuluva kotkalaji. Se on endeeminen Uuden-Guinean saarella.

Flynkilpikonna

Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on pystytaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on sukunsa Carettochelys ainoa laji ja flynkilpikonnien heimon (Carettochelyidae) ainoa elävä edustaja. Flynkilpikonnaa tavataan eteläisestä...

Valashai

Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...

Kookosrapu

Kookosrapu eli palmurosvo (Birgus latro) on maailman suurin maalla elävä niveljalkaislaji. Se on sukua erakkoravuille. Kookosravut voivat elää yli 30-vuotiaiksi. Aikuinen kookosrapu ei osaa uida, joten se voi hukkua rantaveteen. Sen hengityselimet...

Härkähai

Härkähai (Carcharhinus leucas) on suurikokoinen tiikerihaiden (Carcharhinidae) heimoon kuuluva rustokala. Härkähai ui rannan lähellä, minkä vuoksi se on ihmiselle vaarallisin hai.lähde? Vaikka se on merikala, se uskaltautuu joskus myös järviin ja...

Jättiläishai

Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...

Dendrolagus matschiei

Manusinpitta

Manusinpitta (Pitta superba) on pittojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Sinisilmäkakadu

Sinisilmäkakadu (Cacatua ophthalmica) on uhanalainen oseanialainen kakadu.

Dendrolagus goodfellowi

Zaglossus bartoni

Siniparatiisilintu

Siniparatiisilintu (Paradisaea rudolphi) on n. 30 cm pitkä, pääosin musta paratiisilintu, jolla on sinertävänvalkoinen nokka, tummanruskeat silmät, harmaat jalat ja kirkkaansiniset siivet.Siniparatiisilintuja esiintyy Papua-Uudessa-Guineassa.

Kaljunaamakaija

Kaljunaamakaija (Psittrichas fulgidus) on Papua-Uuden-Guinean kotoperäinen kaija ja sukunsa ainoa laji.

Pelochelys cantorii

Thylogale brunii

Makrillihai

Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...

Ruskomerikotka

Ruskomerikotka (Haliaeetus sanfordi) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Sitä tavaan Bougainvillessa ja Bukassa Papua-Uudessa-Guineassa ja Salomonsaarilla, joissa se on kotoperäinen laji.Laji on määritelty vaarantuneeksi, koska sen pieni...

Valkopilkkahai

Valkopilkkahai, aikaisemmalta nimeltään valkotäplähai (Carcharhinus longimanus) on suurikokoinen ulappavesien hailaji, joka elää kaikissa maailman lämpimissä merissä.Valkopilkkahain ruumis on roteva ja sillä on luonteenomaisen pitkät rintaevät ja...

Ohotankuovi

Ohotankuovi (Numenius madagascariensis) on itäaasialainen kahlaajalintu. Sen esiintymisalue käsittää itäisen Siperian Kamtšatkaan asti, Mongolian koillisosan ja Kiinan Mantšurian ja Ussurinmaassa. Se talvehtii laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa ja...

Dendrolagus inustus

Vuorisirri

Vuorisirri (Calidris tenuirostris) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin kuvaili ja nimesi Thomas Horsfield 1821.

Hietahai

Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.

Juovakenguru

Juovakenguru (Lagostrophus fasciatus) on pussieläin, joka elää nykyään kolmella Australian länsipuolella olevalla saarella. Se on ainoa Lagostrophus-suvun ja Sthenurinae-alaheimon vielä elossa oleva laji. Juovakenguru eli ennen myös Australian...

Dendrolagus pulcherrimus

Täplätornipöllö

Täplätornipöllö (Tyto aurantia) on tornipöllöjen sukuun kuuluva lintulaji. Se on kotoperäinen Papua-Uudessa-Guineassa Uuden-Britannian saarella. Läheisiltä Mussaun ja Uuden-Irlannin saarilta se on kadonnut jo ennen historiallisen ajan alkua, mutta...

Huulihekko

Huulihekko (Aproteles bulmerae) on Papua-Uudessa-Guineassa elävä lepakkolaji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on huulihekko.

Vuoripuukenguru

Vuoripuukenguru (Dendrolagus scottae) on kenguruihin kuuluva nisäkäslaji. Sitä tavataan uhanalaisena Papua-Uusi-Guineasta.

Paholaisrausku

Paholaisrausku (Mobula birostris, ent. Manta birostris) on suurin rauskulaji. Sen suun molemmilla puolilla on rintaevistä kehittyneet sarveismuodostumat, joista nimi johtuu. Sen ajateltiin aiemmin kuuluneen omaan Manta-sukuunsa, mutta...

Xeromys myoides

Sinimarliini

Sinimarliini eli purjemarliini (Makaira nigricans) on purjekalojen heimoon kuuluva marliinikala. Se on lihansyöjä, joka käyttää ravinnokseen monenlaisia eliöitä lähellä veden pintaa. Sinimarliini on suosittu ja arvostettu saalis...

Spilocuscus rufoniger

Mustaevähai

Mustaevähai, aikaisemmalta nimeltään mustatäplähai (Carcharhinus melanopterus) on tiikerihaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji.

Isovasarahai

Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....