Vuoristomäntykovakuoriainen
Vuoristoniluri eli vuoristomäntykovakuoriainen (Dendroctonus ponderosae) on pohjoisamerikkalainen kaarnakuoriaislaji, joka on aikuisena noin puolen senttimetrin pituinen, ja sen toukka aiheuttaa suurta tuhoa kontortamänniköissä, niin istutetuissa kuin luonnonvaraisissakin. Lajin on pelätty leviävän Eurooppaan istutusmetsiköihin.
Ks
KsylofagiKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Si
SiensyöjäMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
M
alkaaTäysikasvuiset vuoristonilurit ovat mustia ja lieriömäisiä. Ne ovat vain riisinjyvän mittaisia, 4–7,5 millimetriä pitkiä. Jalattomien, kermanvalkoisten toukkien päät ovat vaaleanruskean läpikuultavat. Täysimittaisina 6–7 millimetrin pituisia. Munat ovat sileät, soikeat, valkoiset ja läpikuultavat.
Lajia tavataan luonnonvaraisena Meksikossa, Yhdysvalloissa sekä Kanadan Brittiläisen Kolumbian alueella. Laji esiintyy useilla mäntylajeilla kuten valkorunkosembralla (Pinus albicaulis), kontortamännyllä (Pinus contorta), keltamännyllä (Pinus ponderosa), sokerimännyllä (Pinus lambertiana), lännenvalkomännyllä (Pinus monticola) ja Suomessa tutulla metsämännyllä (Pinus silvestris) sekä douglaskuusilla (Pseudotsuga), pihdoilla (Abies), Lehtikuusilla (Larix) ja kuusilla (Picea). Kaikilla havupuulajeilla vuoristoniluri ei kuitenkaan kykene lisääntymään.
Vuoristonilureille on kehitetty hyönteismyrkkyjä. Niitä vastaan on myös kehitelty biologista tuholaistorjuntaa.
Vuoristonilurin saalistajia ovat ainakin seuraavat: Earomyia viridana, Enoclerus lecontei, Enoclerus sphegeus, Medetera aldrichii, Thanasimus undatulus ja Xylophagus cinctus.