Australiansarvihai (Heterodontus portusjacksoni) on alkeellinen hailaji, jota tavataan yksinomaan Australian ja Uuden-Seelannin rannikkovesissä aina 275 metrin syvyyteen asti. Se suosii erityisesti kivikkoisia pohjia, sillä se lepäilee mielellään suojaisassa kallionkolossa päivisin, yleensä lajitoveriensa seurassa.
Australiansarvihai kasvaa noin 1,7 metrin mittaiseksi. Se on suuripäinen ja tylppäkuonoinen. Sieraimet ovat suuret, koska ruokailun aikana vedenotto tapahtuu niiden kautta. Rintaevät ovat isot ja leveät, ja selkäevät, joiden edessä on myrkkypiikit, ovat lähes samankokoiset. Heimon nimi juontuu rantaan ajautuneista piikeistä, joita on luultu sarviksi. Lajikohtaisia piirteitä ovat harmaanruskeaa ruumista koristavat ruskeat juovat.
Ruokavalioon kuuluu kaloja, äyriäisiä, piikkinahkaisia ja muita kovakuorisia pohjaeläimiä, joita australiansarvihai etsii öisin pohjasta, tarttuu niihin pienillä etuhampaillaan ja murskaa litteillä takahampaillaan.
Australiansarvihait lisääntyvät talvella tai varhain keväällä. Ne vaeltavat tätä varten pohjoisemmille vesille. Munat ovat noin seitsemän senttiä leveitä ja noin 15 senttiä pitkiä, korkkiruuvin muotoisia koteloita. Tämän oletetaan helpottavan niiden ankkuroimista kivien rakoihin. Munat ovat aluksi pehmeitä mutta kovettuvat pian. Poikasten kehittymiseen kuluu 10–12 vuotta. Kuoriutuessaan ne ovat noin 24 senttiä pitkiä ja täysin itsenäisiä. Kasvaminen sukukypsäksi vie koirailta 8–10 vuotta ja naarailta 11–14 vuotta.
