Persikkakaijanen, Ruusupapukaija
Ruusukaijanen, aikaisemmilta nimiltään persikkakaijanen tai ruusupapukaija (Agapornis roseicollis) on kaijojen heimoon kuuluva suosittu lemmikkilintu. Se on runsaslukuisin niin sanotuista rakkauspapukaijoista, jotka ovat saaneet nimensä erottamattomista pareista, jotka usein sukivat ja siistivät hellästi toisiaan. Se elää kuivilla, avoimilla mailla Lounais-Afrikassa (lähinnä Angolassa, Namibiassa ja Etelä-Afrikassa). Se on äänekäs ja todella aktiivinen papukaija, joka lentelee joskus jopa sadan linnun parvissa puiden ja pensaiden välillä pysyen aina veden läheisyydessä. Lajista on kaksi alalajia: Agapornis roseicollis roseicollis ja Agapornis roseicollis catumbella.
Ruusukaijanen on pieni papukaijalintu, joka on noin 15 senttiä pitkä ja painaa noin 50 grammaa. Käytännössä sen sukupuolta ei pysty ulkonäöstä erottamaan. Joissakin värimutaatiotapauksissa mutaatio ilmenee naarailla koiraita useammin. Naaraat saattavat olla myös aggressiivisempia, mitä tulee esimerkiksi reviirikiistoihin tai tappeluihin ruoasta.
Ruusukaijaset pesivät yhdyskuntina kallioluolissa tai rakennuksissa, tai valtaavat kutojalintujen monikammioisia pesiä. Ne rakentavat kupin muotoisen pesän kuljettamalla erilaisia korsia pesään kiilaamalla ne alaperän pyrstösulkien väleihin. Naaras munii 3–6 munaa, joita se hautoo 23 vuorokautta. Yleensä uros ruokkii poikasia 5 viikkoa pesässä ja sen jälkeen pesän ulkopuolella. Poikaset ovat väriltään aikuisia himmeämpiä ja niiden nokassa on tummia kuvioita. Poikasten höyhenpeite on täydellinen jo kahden kuukauden kuluttua kuoriutumisesta. Tämän jälkeen värit muuttuvat - geeneistä riippuen - vielä hyvinkin pitkään.
Luonnonvaraisten namibialaisten ruusukaijasten on havaittu syövän mm. siemeniä, hedelmiä ja marjoja sekä tuoreita ja kuivuneita lehtiä ja lehtiruotoja. Näistä Anthephora schinzii -kasvin siemenet olivat suosituin ravinnonlähde.
