Angola
1753 lajit
Angola eli Angolan tasavalta on noin 35 miljoonan asukkaan portugalinkielinen valtio Atlantin valtameren rannalla eteläisessä Afrikassa.
Fyysinen maantiede
Angola on 1 246 700 neliökilometrin suuruinen valtio Afrikan lounaisosassa eteläisen Atlantin valtameren rannikolla. Sen naapurimaat ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia. Muusta Angolasta erillään sijaitsee Cabindan eksklaavi. Angolalla on maarajaa yhteensä 5 198 kilometriä ja rantaviivaa 1 600 kilometriä.
Angola voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan, rannikkotasankoon, asteittain nousevaan ja vuoristoiseen alueeseen ja sisämaan ylätasankoon. Rannikkotasanko käsittää 5 prosenttia Angolan pinta-alasta, sieltä kohoava alue 23 prosenttia ja ylätasanko 65 prosenttia. Rannikkotasanko on kapea. Benguelan kohdalla se on vain noin 25 kilometriä leveä, kun pääkaupungin Luandan eteläpuolella se levittäytyy noin 200 kilometrin matkalle.
Rannikon suuntaisesti kulkevan vuoristoisen alueen jakaa kahteen osaan Cuanzajoki. Sen pohjoispuolella maasto kohoaa vähitellen noin 500 metriin. Huiput saattavat kohota jopa 1 800 metriin saakka. Joen eteläpuolella maasto on selvästi jyrkempää, ja jyrkimmillään se on etelässä Chelavuoristossa. Sumben kaupungin kaakkoispuolella korkeimmat huiput ovat 2 400 metriä korkeita. Suurin osa Angolasta on tasaista tai kumpuilevaa ylätasankoa. Se viettää itärajaa kohti 500–1000 metriin. Ylätasangosta puolestaan kohoaa joitakin vuoristoalueita. Keskisessä osassa maata on Bién ylänkö, jonka korkein kohta on 2 600 metrissä. Maan korkein kohta on Morro de Moco, joka on 2 620 metriä korkea.
Angolan tärkeimmät joet ovat Kunene, Cuanza, Kongo ja Cuando. Ne tarjoavat vesivoimaa ja kasteluvettä kuiville alueille. Useimmat joet alkavat maan keskiosasta. Monet niistä virtaavat melko suoraan länteen kohti Atlanttia. Kaksi suurta jokea, Cuanza ja Kunene, mutkittelevat kuitenkin enemmän: Cuanza virtaa pohjoiseen ja Kunene etelään ennen kuin ne kääntyvät länteen. Cuanza on ainoa Angolan sisävesistöistä, jossa voi liikkua merkittävän kokoisilla aluksilla. Lisäksi Kongojoella, joka muodostaa osan Kongon demokraattisen tasavallan vastaisesta rajasta, voi purjehtia. Lundan vedenjakajan pohjoispuolella virtaa Kongon sivujokia. Sen eteläpuolen joista jotkut yhtyvät Sambesiin ja niiden vedet virtaavat sitä kautta Intian valtamereen. Toiset laskevat Okavangoon ja päätyvät sieltä Okavangon suistoon Botswanaan. Monet Okavangon sivujoista ja muista Angolan eteläosien joista kuivuvat osaksi vuotta kokonaan.
Ilmasto
Angolassa vallitsee trooppinen ilmasto, joka jakautuu kuivaan kauteen ja sadekauteen. Ilmastoon vaikuttavat erityisesti pasaatituulten kohtaamisvyöhyke, kylmä Benguelan merivirta ja maaston korkeus. Sadanta vaihtelee selvästi maan eri osissa. Eniten sataa Cabindan eksklaavissa Maiomben metsäalueella. Siellä sadanta on 1 800 millimetriä vuodessa. Bién ylängöllä sataa noin 1 450 millimetriä vuodessa, mutta Luandassa kuivalla rannikolla 330 millimetriä ja eteläisimmällä rannikkoalueella vain noin 50 millimetriä. Sadekausi on pohjoisessa syyskuulta toukokuulle ja etelässä joulukuulta maaliskuulle.
Lämpötila vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin sadanta, mutta pääsääntöisesti lämpötila on matalampi kauempana päiväntasaajalta, rannikon läheisyydessä ja korkeammalla. Rannikon säätä viilentää kylmä merivirta. Kylmän meren päälle virtaava lämmin ilma synnyttää sumua ja sumupilviä, ja lämpötilaero aiheuttaa myös merituuli-ilmiön. Vuoden keskilämpötila Soyossa Kongojoen suulla on 26 astetta, kun se Bién ylängollä sijaitsevassa Huambossa on 19 astetta.
Luonto
Angola sijaitsee kahden eliömaantieteelisen alueen rajalla, pohjoisessa levittäytyvät Kongon alueen kosteat metsät ja savannit ja etelässä Sambesin alueen metsät, savannit ja tulvatasangot. Keskistä Angolaa hallitsevat miombometsät, joissa kasvaa erityisesti leimupuita ja mnondopuita. Se vaihtuu etelämpänä savanniin ja metsään, jossa kasvaa mukuseja, kopaalipuita ja seringapuita. Lounaassa on kuivaa savannia ja pensaikkoa, jonka valtakasveja ovat akaasiat, mirhapuut ja mopanepuu. Lounaisrannikolle levittäytyy puolestaan Namibin aavikko.
Angolan eläimistö on tyypillistä Afrikan savanneille. Siellä tavataan muun muassa leopardeja, leijonia, hyeenia, norsuja, virtahepoja, kirahveja, seeproja, kafferipuhveleita, gnuita ja monia antilooppeja ja apinoita. Angolan harvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa jättiläismustahevosantilooppi sekä Cabindan gorillat ja simpanssit.
Angola eli Angolan tasavalta on noin 35 miljoonan asukkaan portugalinkielinen valtio Atlantin valtameren rannalla eteläisessä Afrikassa.
Fyysinen maantiede
Angola on 1 246 700 neliökilometrin suuruinen valtio Afrikan lounaisosassa eteläisen Atlantin valtameren rannikolla. Sen naapurimaat ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia. Muusta Angolasta erillään sijaitsee Cabindan eksklaavi. Angolalla on maarajaa yhteensä 5 198 kilometriä ja rantaviivaa 1 600 kilometriä.
Angola voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan, rannikkotasankoon, asteittain nousevaan ja vuoristoiseen alueeseen ja sisämaan ylätasankoon. Rannikkotasanko käsittää 5 prosenttia Angolan pinta-alasta, sieltä kohoava alue 23 prosenttia ja ylätasanko 65 prosenttia. Rannikkotasanko on kapea. Benguelan kohdalla se on vain noin 25 kilometriä leveä, kun pääkaupungin Luandan eteläpuolella se levittäytyy noin 200 kilometrin matkalle.
Rannikon suuntaisesti kulkevan vuoristoisen alueen jakaa kahteen osaan Cuanzajoki. Sen pohjoispuolella maasto kohoaa vähitellen noin 500 metriin. Huiput saattavat kohota jopa 1 800 metriin saakka. Joen eteläpuolella maasto on selvästi jyrkempää, ja jyrkimmillään se on etelässä Chelavuoristossa. Sumben kaupungin kaakkoispuolella korkeimmat huiput ovat 2 400 metriä korkeita. Suurin osa Angolasta on tasaista tai kumpuilevaa ylätasankoa. Se viettää itärajaa kohti 500–1000 metriin. Ylätasangosta puolestaan kohoaa joitakin vuoristoalueita. Keskisessä osassa maata on Bién ylänkö, jonka korkein kohta on 2 600 metrissä. Maan korkein kohta on Morro de Moco, joka on 2 620 metriä korkea.
Angolan tärkeimmät joet ovat Kunene, Cuanza, Kongo ja Cuando. Ne tarjoavat vesivoimaa ja kasteluvettä kuiville alueille. Useimmat joet alkavat maan keskiosasta. Monet niistä virtaavat melko suoraan länteen kohti Atlanttia. Kaksi suurta jokea, Cuanza ja Kunene, mutkittelevat kuitenkin enemmän: Cuanza virtaa pohjoiseen ja Kunene etelään ennen kuin ne kääntyvät länteen. Cuanza on ainoa Angolan sisävesistöistä, jossa voi liikkua merkittävän kokoisilla aluksilla. Lisäksi Kongojoella, joka muodostaa osan Kongon demokraattisen tasavallan vastaisesta rajasta, voi purjehtia. Lundan vedenjakajan pohjoispuolella virtaa Kongon sivujokia. Sen eteläpuolen joista jotkut yhtyvät Sambesiin ja niiden vedet virtaavat sitä kautta Intian valtamereen. Toiset laskevat Okavangoon ja päätyvät sieltä Okavangon suistoon Botswanaan. Monet Okavangon sivujoista ja muista Angolan eteläosien joista kuivuvat osaksi vuotta kokonaan.
Ilmasto
Angolassa vallitsee trooppinen ilmasto, joka jakautuu kuivaan kauteen ja sadekauteen. Ilmastoon vaikuttavat erityisesti pasaatituulten kohtaamisvyöhyke, kylmä Benguelan merivirta ja maaston korkeus. Sadanta vaihtelee selvästi maan eri osissa. Eniten sataa Cabindan eksklaavissa Maiomben metsäalueella. Siellä sadanta on 1 800 millimetriä vuodessa. Bién ylängöllä sataa noin 1 450 millimetriä vuodessa, mutta Luandassa kuivalla rannikolla 330 millimetriä ja eteläisimmällä rannikkoalueella vain noin 50 millimetriä. Sadekausi on pohjoisessa syyskuulta toukokuulle ja etelässä joulukuulta maaliskuulle.
Lämpötila vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin sadanta, mutta pääsääntöisesti lämpötila on matalampi kauempana päiväntasaajalta, rannikon läheisyydessä ja korkeammalla. Rannikon säätä viilentää kylmä merivirta. Kylmän meren päälle virtaava lämmin ilma synnyttää sumua ja sumupilviä, ja lämpötilaero aiheuttaa myös merituuli-ilmiön. Vuoden keskilämpötila Soyossa Kongojoen suulla on 26 astetta, kun se Bién ylängollä sijaitsevassa Huambossa on 19 astetta.
Luonto
Angola sijaitsee kahden eliömaantieteelisen alueen rajalla, pohjoisessa levittäytyvät Kongon alueen kosteat metsät ja savannit ja etelässä Sambesin alueen metsät, savannit ja tulvatasangot. Keskistä Angolaa hallitsevat miombometsät, joissa kasvaa erityisesti leimupuita ja mnondopuita. Se vaihtuu etelämpänä savanniin ja metsään, jossa kasvaa mukuseja, kopaalipuita ja seringapuita. Lounaassa on kuivaa savannia ja pensaikkoa, jonka valtakasveja ovat akaasiat, mirhapuut ja mopanepuu. Lounaisrannikolle levittäytyy puolestaan Namibin aavikko.
Angolan eläimistö on tyypillistä Afrikan savanneille. Siellä tavataan muun muassa leopardeja, leijonia, hyeenia, norsuja, virtahepoja, kirahveja, seeproja, kafferipuhveleita, gnuita ja monia antilooppeja ja apinoita. Angolan harvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa jättiläismustahevosantilooppi sekä Cabindan gorillat ja simpanssit.
