Kanadanpyy (Falcipennis canadensis, synonyymeja Canachites canadensis ja Dendragapus canadensis) on Pohjois-Amerikan pohjoisosista kotoisin oleva keskikokoinen kanalintu, joka kuuluu aitokanojen heimoon.
Kanadanpyy on tukeva, noin 40 senttimetrin pituinen metsäkanalintu, jolla on verraten lyhyt kaula ja pyrstö. Koiras on naarasta hieman kookkaampi ja värikkäämpi. Sen tunnistaa silmien yläpuolella sijaitsevasta punaisesta, höyhenettömästä helttanahasta sekä mustasta kurkusta ja rinnasta, joita reunustavat valkokärkiset sulat. Naaraalla ei ole punaista helttanahkaa ja sen rintaa koristavat mustat, harmaat ja valkoiset poikkiraidat. Molempien sukupuolten pyrstösulat ovat ruskeat tai mustat.
Kanadanpyyn poikaset näyttävät sukupuolestaan riippumatta samanlaisilta kuin täysikasvuiset naaraat. Ne muuttuvat aikuisen näköisiksi vasta 35–40 päivän kuluttua syntymästä.
Kanadanpyy on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Nimensä mukaisesti sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Kanadan. Sitä tavataan myös Yhdysvaltojen pohjoisimmissa osavaltioissa.
Kanadanpyy viihtyy nuorissa metsiköissä, missä matalalla roikkuvat puunoksat suojaavat sitä vihollisilta. Talveksi se hakeutuu yleensä banksinmäntyä kasvaviin metsiin neulasten houkuttelemana. Sen elinympäristö vaihtelee jonkin verran levinneisyysalueen itä- ja länsiosissa: idässä se elää suoalueilla, joilla kasvaa tiheässä kuusia, pihtoja, sypressikasveja ja kanadanlehtikuusia, kun taas lännessä se viihtyy korkeammalla sijaitsevissa havumetsissä, joiden valtapuita ovat mustakuusi ja banksinmänty.
Koiraalla on yleensä 4–6 hehtaarin laajuinen reviiri, jota se puolustaa hyvinkin raivokkaasti muilta koirailta. Osa koiraista ei kuitenkaan pidä reviiriä vaan liikkuu usean neliökilometrin laajuisella alueella.
Talvella kanadanpyy suojautuu pakkaselta tekemällä lumihankeen kiepin kuten metso ja teeri. Se saattaa pysytellä kiepissä jopa 22 tunnin ajan.
Täysikasvuisena kanadanpyy syö enimmäkseen havupuiden neulasia. Sen suosimia puulajeja ovat banksinmänty, valkokuusi, mustakuusi, lehtikuuset, kontortamänty ja kataja. Ruokavalioon kuuluvat myös monien kanervakasvien ja lumimarjojen lehdet ja marjat. Vastasyntyneet poikaset käyttävät ravintonaan niveljalkaisia ja viikon päästä syntymästä myös marjoja. Syntymävuotensa marraskuuhun mennessä ne syövät jo enimmäkseen havunneulasia.
Kanadanpyykoiras pariutuu useamman naaraan kanssa. Tällaista lisääntymiskäyttäytymistä sanotaan polygyniaksi. Koiraat kilpailevat naaraiden huomiosta pörhistelemällä höyheniään ja pyrähtämällä lentoon. Samalla koiras pyrkii koko ajan pitämään värikkään etupuolensa naaraan näkyvissä. Juuri ennen parittelua koiras säntää naaraan lähelle useita kertoja ja levittää pyrstöään.
Naaras rakentaa pesän suojaisaan pensaikkoon tai sammaleikkoon, tiheään kuusikkoon tai matalien oksien alle. Se munii 4–8 munaa ja hautoo niitä 21–25 päivää. Koiras ei auta naarasta pesän puolustuksessa tai poikueen kaitsemisessa. Naaras ääntelee tavallisesti vain uhattuna, jolloin se varoittaa lajitovereitaan äänekkäästi kaakattamalla (kruk-kruk-kruk). Poikaset oppivat lentämään 2,5–4 kuukauden ikäisinä ja niistä tulee sukukypsiä 10–12 kuukauden ikäisinä.
Kanadanpyy välttelee luonnostaan monia petolintuja, kuten haukkoja ja pöllöjä, mutta ei osaa pelätä ihmistä. Monet metsästäjät pitävätkin sen ampumista turhan helppona, vaikka se luokitellaan yleisesti riistalinnuksi. Sen olemassaolo on vaarantunut vain Michiganin osavaltiossa.
