Suippopyrstösorsa (Anas georgica) on sorsien sukuun kuuluva puolisukeltaja, joka elää Etelä-Amerikassa. Se jaetaan kolmeen alalajiin, joista yksi on kuollut sukupuuttoon.
Suippopyrstösorsalla on ruskea pää ja kaula. Nokka on keltainen mustalla kärjellä, ja siinä on musta raita alhaalla keskellä. Pyrstö on ruskehtava ja terävä. Ylempi siipi on harmahtavan ruskea ja toissijaiset siivet mustahkon vihreitä. Suurin osa ruumiista on nahanvärisen ruskeaa vaihtelevankokoisine mustine täplineen. Laji voidaan joskus sekoittaa harmaataviin, mutta se voidaan erottaa nokan keltaisista raidoista, suuremmasta koosta ja taipumuksestaa olla muodostamatta suuria parvia.
Levinneisyys kattaa suuren osan Etelä-Amerikasta, Falklandinsaaret ja Etelä-Georgian. Pienintä alalajia, Anas georgica georgicaa, on arviolta 1000-1500 paria, ja sitä tavataan ainoastaan Etelä-Georgiassa. A. g. spinicauda on yleinen Etelä-Amerikan mantereella Kolumbian eteläkärjestä etelään ja Falklandinsaarilla, ja sitä on lukumäärältään selvästi yli 100 000. A. g. niceforoin, jota tavattiin ennen Keski-Kolumbiassa, uskotaan kuolleen sukupuuttoon, koska se on havaittu viimeksi vuonna 1952 (ja luonnehdittu 1946). Suippopyrstösorsien elinympäristö ulottuu ylänköjen järviltä ja soilta alankojen järville ja joille ja avoimen maan rannikoille.
Pesät tehdään maalle ja peitetään heinällä ja untuvilla. Suippopyrstösorsat piilottavat pesänsä kasvillisuuteen lähelle vettä. Ne munivat neljästä kymmeneen munaa.
