Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus) on pieni tai keskikokoinen, kaikkiruokainen ja nopeasti lisääntyvä jyrsijä. Isorotta on satunnaisesti Suomessa esiintyvää mustarottaa suurikokoisempi. Useimmat lemmikkeinä pidettävät kesyrotat on kesytetty isorotasta.

Tottumukset ja elämäntyyli

Tyypillinen isorotan piirre on sosiaalisuus. Suuret rottayhteisöt jakaantuvat klaaneihin, jossa on yksi tai useampia perheryhmiä. Ryhmässä on täysikasvuinen uros ja yksi tai useampia naaraita poikasineen. Jokaisella ryhmällä on oma reviirinsä, jota puolustetaan muilta. Klaanin sisällä on vakiintunut arvojärjestys. Klaani kaivaa yhdessä maanalaisen luolaston, jossa on pesä- ja varastokammioita, sekä lukuisia yhdys- ja pakokäytäviä. Ne pitävät myös yhdessä huolta pesänsä siisteydestä. Rottayhteisön ja reviirin koko riippuu saatavilla olevan ravinnon määrästä. Kun yhteisön koko kasvaa, niin pesäluolastokin laajenee. Pesän ulkopuolella rotilla on polkuja, jotka merkitään virtsalla ja urosten rauhaseritteellä. Rotat käyttävät polkuja reviirinsä tarkkailuun, ne johtavat myös ruokapaikoille ja turvapaikkoihin. Pesälle palaava rotta ja sinne tuotava ruoka tarkastetaan. Lajitoverit nuuhkivat palaavaa rottaa ja lähtevät merkittyä polkua seuraten hakemaan itsekin syötävää, mikäli haistavat jotain.^lähde?

Elämäntapa

Maanpäällinen, Vanhat eläimet, Kaivavat eläimet, Kosmopoliitti, Kursorinen eläin, Zoochory, Fossoraalinen, Luonnonvarainen, Reviiri, Viviparous, Laumassa metsästävät, Petoeläimet

Kausiluonteinen käyttäytyminen

Ei siirtolainen

Ruokavalio ja Ravitsemus

Isorotta ei elä pitkään ilman vettä, jota se tarvitsee 15–30 millilitraa vuorokaudessa. Isorotan päivittäinen ravinnontarve on noin 10 % painosta. Muuten isorotta on erittäin sopeutuvainen ravintonsa suhteen. Isorotan ruokavalio vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Pääosa ravinnosta on kasvispohjaista eli viljaa ja siemeniä. Rotat voivat kuitenkin syödä myös linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.

Koprofagia eli ulosteiden syöminen on rotilla tavallista. Rotat syövät noin 50–60 % ulosteistaan uudelleen. Ulosteiden syömättä jättäminen saattaa aiheuttaa jopa puutosten oireita, kuten heikentynyttä kasvua. Ulosteiden syömiseen kannustaa rotan suoliston rakenne, jossa rotan suoliston loppuosa ei johda ravinteiden imeytymiseen. Ulosteisiin siis jää osa ravinteista, ja rotan ulosteissa on siis jäljellä aikaisemmin imeytymättömiä ravinteita, jotka rotan kannattaa syödä uudelleen niiden imeytymiseksi.

Ruokavalio Kaikkiruokaiset eläimet

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Polygynadria

Poikueessa on poikasia yhden ja viidentoista välillä. Tähän kuitenkin vaikuttaa populaation tiheys ja ravinnonsaanti sen elinympäristössä: ravinnon väheneminen ja rottakannan koon kasvaminen tietyllä alueella pienentävät poikueita. Sukukypsyyden isorotta saavuttaa 3–4 kuukauden iässä. Isorottanaaras on kiimassa noin 3–4 päivän välein. Sen kantoaika on noin 24 päivää. Lisääntymistehokkuutta lisää se, että naaras voi paritella heti synnytyksen jälkeen.

Pohjolassa isorotta ei yleensä lisäänny talvella, jolloin kannasta saattaa tuhoutua jopa 90 %.^lähde? Sisätiloissa rotat voivat kuitenkin lisääntyä ympäri vuoden.