Välimeri
400 lajit
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri. Välimeren yhdistää Atlanttiin kapea Gibraltarinsalmi. Välimeri on syvimmillään yli viisi kilometriä syvä. Sen alueella vallitsee välimerenilmasto, jossa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen, ja talvi lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Välimeressä on useita saaria ja saariryhmiä.
Välimeri on ollut merkittävä kulkureitti muinaisista ajoista alkaen. Sen rannoilla ovat kehittyneet monet merkittävät kulttuurit.
Hydrologia
Välimereen virtaa suhteellisen vähän merkittäviä jokia, koska sitä ympäröivät monelta suunnalta vuoristot, Sierra Nevada eteläisessä Espanjassa, Pyreneet, Alpit, Dinaariset Alpit, Taurusvuoret, Libanoninvuoret, Aurèsvuoret, Atlasvuoret ja Rif, ja sen eteläpuolella Pohjois-Afrikkaa hallitsee Saharan autiomaa. Suurimmat Välimereen virtaavat joet ovat Ebro Espanjassa, Rhône Ranskassa, Po Italiassa ja Niili Egyptissä.
Koska Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, siitä haihtuu enemmän vettä kuin sinne virtaa tai sataa. Haihtuvan veden takia Välimeri on suolaisempi kuin Atlantti. Välimeren suolapitoisuus on 39 ppt (3,9 %), kun Atlantissa se on 36 ppt. Tämän seurauksena Välimereen on jatkuva pintaveden virtaus Atlantista. Gibraltarinsalmen jälkeen virtaus jatkuu Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin itään. Se on suurimmillaan kesällä, jolloin Välimerestä haihtuvan veden määrä on myös suurimmillaan. Atlantista tulevan veden virtaus heikkenee itäänpäin mentäessä, mutta se on edelleen tuntuva Sisiliansalmessa ja jopa Levantin rannikolla. Atlantin lisäksi Välimeri saa jonkun verran vettä Mustastamerestä Bosporinsalmen, Marmaranmeren ja Dardanellien kautta. Kesäisin Välimeren pintavedestä tulee voimakkaan haihtumisen takia entistä suolaisempaa ja näin myös tihempää. Tihentynyt pintavesi uppoaa ja ylimääräinen pohjavesi virtaa takaisin Atlanttiin.
Ilmasto
Välimeren ympäristö on maapallolla laajin alue, jossa vallitsee subtrooppinen talvisateiden ilmasto, josta tämän vuoksi käytetäänkin myös nimitystä välimerenilmasto. Tällaisessa ilmastossa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen. Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Vuotuisen sadannan vaihtelu on Välimeren rannoilla suurta. Tunisian Gabèsista Egyptiin ulottuvalla alueella sataa harvoin yli 250 millimetriä vuodesta, kun taas Dalmatian rannikolla Kroatiassa sataa paikoin jopa 2 500 millimetriä vuodessa. Suurimmat sateet tulevatkin vuoristoisilla rannikkoalueilla.
Välimereen puhaltavat tuulet joutuvat usein pujahtamaan merelle vuoristojen solien halki. Voimakkaat tuulet aiheuttavat kesäisin entistä voimakkaampaa haihduntaa. Välimeren alueen vuoristotuulia ovat Rhônen laaksosta puhaltava kuiva ja kylmä luoteistuuli mistral, Triesten alueelta tuleva voimakas koillistuuli bora ja kylmä itäinen levante. Saharan ja Arabian alueelta puhaltavat puolestaan kuivat kaakkoistuulet sirocco ja khamsin.
Monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus Välimeressä on harvinaisen runsasta: kaikkiaan siellä arvioidaan elävän yli 17 000 eliölajia eli 7,5 % kaikista merialueista meressä, jonka pinta-ala on 0,7 % maailman meripinta-alasta. Välimeren alue lasketaankin yhdeksi maailman luonnon monimuotoisuuskeskuksiksi.
Välimeren monimuotoisuuteen vaikuttaa myös sen korkea kotoperäisten lajien määrä. Biomaantieteellisesti Välimeren lajistosta 55–77 prosenttia on atlanttisia, 3–10 prosenttia pantrooppisia, 5 prosenttia Punaisestamerestä tulleita lajeja ja 20–30 prosenttia kotoperäisiä. Kotoperäisyysaste vaihtelee eliöryhmittäin, esimerkiksi pesivistä merilinnuista noin 90 prosenttia on kotoperäisiä ja meritupista noin 50 prosenttia, sienieläimistä noin 46 prosenttia, polyyppieläimistä noin 27 prosenttia ja kymmenjalkaisista noin 18 prosenttia.
Eläinlajisto
Fishbase-tietokannassa on listattuna 749 Välimeressä elävää kalalajia. Meressä elää vakituisesti kahdeksan valaslajia, lisäksi kahdentoista lajin valaita nähdään vierailijoina. Kilpikonnalajeja on kaksi, liemikilpikonna ja valekarettikilpikonna ja yksi vierailija, äärimmäisen uhanalainen merinahkakilpikonna. Lisäksi Välimeressä elää yksi hyljelaji munkkihylje.
Välimeressä elää noin 200 korallilajia. Ne eivät muodosta suuria riuttoja kuten Punaisenmeren tai Australian lähivesien korallit, vaikka merenpohjassa on jäänteitä aikaisempien geologisten kausien koralliriutoista. Kivikorallit Cladocora caespitosa ja Oculina patagonica muodostavat kuitenkin useiden metrien laajuisia yhdyskuntia.
Nilviäislajeja on noin kaksi tuhatta. Lukumäärä kasvaa sekä uusien lajien tunnistamisen että vieraslajien saapumisen myötä.
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri. Välimeren yhdistää Atlanttiin kapea Gibraltarinsalmi. Välimeri on syvimmillään yli viisi kilometriä syvä. Sen alueella vallitsee välimerenilmasto, jossa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen, ja talvi lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Välimeressä on useita saaria ja saariryhmiä.
Välimeri on ollut merkittävä kulkureitti muinaisista ajoista alkaen. Sen rannoilla ovat kehittyneet monet merkittävät kulttuurit.
Hydrologia
Välimereen virtaa suhteellisen vähän merkittäviä jokia, koska sitä ympäröivät monelta suunnalta vuoristot, Sierra Nevada eteläisessä Espanjassa, Pyreneet, Alpit, Dinaariset Alpit, Taurusvuoret, Libanoninvuoret, Aurèsvuoret, Atlasvuoret ja Rif, ja sen eteläpuolella Pohjois-Afrikkaa hallitsee Saharan autiomaa. Suurimmat Välimereen virtaavat joet ovat Ebro Espanjassa, Rhône Ranskassa, Po Italiassa ja Niili Egyptissä.
Koska Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, siitä haihtuu enemmän vettä kuin sinne virtaa tai sataa. Haihtuvan veden takia Välimeri on suolaisempi kuin Atlantti. Välimeren suolapitoisuus on 39 ppt (3,9 %), kun Atlantissa se on 36 ppt. Tämän seurauksena Välimereen on jatkuva pintaveden virtaus Atlantista. Gibraltarinsalmen jälkeen virtaus jatkuu Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin itään. Se on suurimmillaan kesällä, jolloin Välimerestä haihtuvan veden määrä on myös suurimmillaan. Atlantista tulevan veden virtaus heikkenee itäänpäin mentäessä, mutta se on edelleen tuntuva Sisiliansalmessa ja jopa Levantin rannikolla. Atlantin lisäksi Välimeri saa jonkun verran vettä Mustastamerestä Bosporinsalmen, Marmaranmeren ja Dardanellien kautta. Kesäisin Välimeren pintavedestä tulee voimakkaan haihtumisen takia entistä suolaisempaa ja näin myös tihempää. Tihentynyt pintavesi uppoaa ja ylimääräinen pohjavesi virtaa takaisin Atlanttiin.
Ilmasto
Välimeren ympäristö on maapallolla laajin alue, jossa vallitsee subtrooppinen talvisateiden ilmasto, josta tämän vuoksi käytetäänkin myös nimitystä välimerenilmasto. Tällaisessa ilmastossa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen. Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Vuotuisen sadannan vaihtelu on Välimeren rannoilla suurta. Tunisian Gabèsista Egyptiin ulottuvalla alueella sataa harvoin yli 250 millimetriä vuodesta, kun taas Dalmatian rannikolla Kroatiassa sataa paikoin jopa 2 500 millimetriä vuodessa. Suurimmat sateet tulevatkin vuoristoisilla rannikkoalueilla.
Välimereen puhaltavat tuulet joutuvat usein pujahtamaan merelle vuoristojen solien halki. Voimakkaat tuulet aiheuttavat kesäisin entistä voimakkaampaa haihduntaa. Välimeren alueen vuoristotuulia ovat Rhônen laaksosta puhaltava kuiva ja kylmä luoteistuuli mistral, Triesten alueelta tuleva voimakas koillistuuli bora ja kylmä itäinen levante. Saharan ja Arabian alueelta puhaltavat puolestaan kuivat kaakkoistuulet sirocco ja khamsin.
Monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus Välimeressä on harvinaisen runsasta: kaikkiaan siellä arvioidaan elävän yli 17 000 eliölajia eli 7,5 % kaikista merialueista meressä, jonka pinta-ala on 0,7 % maailman meripinta-alasta. Välimeren alue lasketaankin yhdeksi maailman luonnon monimuotoisuuskeskuksiksi.
Välimeren monimuotoisuuteen vaikuttaa myös sen korkea kotoperäisten lajien määrä. Biomaantieteellisesti Välimeren lajistosta 55–77 prosenttia on atlanttisia, 3–10 prosenttia pantrooppisia, 5 prosenttia Punaisestamerestä tulleita lajeja ja 20–30 prosenttia kotoperäisiä. Kotoperäisyysaste vaihtelee eliöryhmittäin, esimerkiksi pesivistä merilinnuista noin 90 prosenttia on kotoperäisiä ja meritupista noin 50 prosenttia, sienieläimistä noin 46 prosenttia, polyyppieläimistä noin 27 prosenttia ja kymmenjalkaisista noin 18 prosenttia.
Eläinlajisto
Fishbase-tietokannassa on listattuna 749 Välimeressä elävää kalalajia. Meressä elää vakituisesti kahdeksan valaslajia, lisäksi kahdentoista lajin valaita nähdään vierailijoina. Kilpikonnalajeja on kaksi, liemikilpikonna ja valekarettikilpikonna ja yksi vierailija, äärimmäisen uhanalainen merinahkakilpikonna. Lisäksi Välimeressä elää yksi hyljelaji munkkihylje.
Välimeressä elää noin 200 korallilajia. Ne eivät muodosta suuria riuttoja kuten Punaisenmeren tai Australian lähivesien korallit, vaikka merenpohjassa on jäänteitä aikaisempien geologisten kausien koralliriutoista. Kivikorallit Cladocora caespitosa ja Oculina patagonica muodostavat kuitenkin useiden metrien laajuisia yhdyskuntia.
Nilviäislajeja on noin kaksi tuhatta. Lukumäärä kasvaa sekä uusien lajien tunnistamisen että vieraslajien saapumisen myötä.
