Jyrsijät
2382 lajit
Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko. Jyrsijät ovat nisäkkäistä suurin ja monimuotoisin eläinryhmä. Jyrsijöihin kuuluu 2 277 eri elossa olevaa lajia (Wilson & Reeder, 2005), mikä on lähes tasan kaksinkertainen määrä seuraavaksi suurimpaan nisäkäslahkoon lepakoihin verrattuna. Nisäkäslajeista noin 42 prosenttia on jyrsijöitä. Jyrsijöihin kuuluu niin maan alla eläviä lajeja, kuten myyrät, kuin maanpinnalla ja puissa eläviä ja jopa liitokykyisiäkin lajeja. Jotkin lajit ovat tottuneet myös uimaan. Pääosa jyrsijöistä on pieniä, enintään 20 cm pitkiä. Suurin jyrsijä on kapybara, joka kasvaa 1,3 metrin pituiseksi. Jyrsijöillä on tärkeä rooli luonnon kiertokulussa. Jyrsijöiden nopean lisääntymisnopeuden ansiosta ne ovat monien pienikokoisten petoeläinten tärkein ravinnonlähde.
Jyrsijät ovat yleensä pienikokoisia nisäkkäitä, joilla on jyrsimiseen tai järsimiseen erikoistuneet etuhampaat. Ylä- ja alaetuhampaita on kumpiakin kaksi kappaletta, mutta kulmahampaita ei ole lainkaan. Etuhampaiden ja välihampaiden välissä on pitkä väli. Jyrsijöillä on yläpurenta eli yläetuhampaat menevät purtaessa alaetuhampaiden eteen. Jyrsijöiden etuhampaat kasvavat jatkuvasti ja saavat alkunsa syvältä leukaluista. Hampaitaan ne teroittavat ja kuluttavat jyrsimällä.
Jyrsijöitä elää kaikilla mantereilla paitsi Antarktiksella. Jyrsijät eivät myöskään kuulu Uuden-Seelannin ja muutaman muun merellisen saaren alkuperäiseen eläimistöön. Jäniseläimiä on pidetty jyrsijöiden sukulaisina.
Jyrsijät (Rodentia) on nisäkkäiden lahko. Jyrsijät ovat nisäkkäistä suurin ja monimuotoisin eläinryhmä. Jyrsijöihin kuuluu 2 277 eri elossa olevaa lajia (Wilson & Reeder, 2005), mikä on lähes tasan kaksinkertainen määrä seuraavaksi suurimpaan nisäkäslahkoon lepakoihin verrattuna. Nisäkäslajeista noin 42 prosenttia on jyrsijöitä. Jyrsijöihin kuuluu niin maan alla eläviä lajeja, kuten myyrät, kuin maanpinnalla ja puissa eläviä ja jopa liitokykyisiäkin lajeja. Jotkin lajit ovat tottuneet myös uimaan. Pääosa jyrsijöistä on pieniä, enintään 20 cm pitkiä. Suurin jyrsijä on kapybara, joka kasvaa 1,3 metrin pituiseksi. Jyrsijöillä on tärkeä rooli luonnon kiertokulussa. Jyrsijöiden nopean lisääntymisnopeuden ansiosta ne ovat monien pienikokoisten petoeläinten tärkein ravinnonlähde.
Jyrsijät ovat yleensä pienikokoisia nisäkkäitä, joilla on jyrsimiseen tai järsimiseen erikoistuneet etuhampaat. Ylä- ja alaetuhampaita on kumpiakin kaksi kappaletta, mutta kulmahampaita ei ole lainkaan. Etuhampaiden ja välihampaiden välissä on pitkä väli. Jyrsijöillä on yläpurenta eli yläetuhampaat menevät purtaessa alaetuhampaiden eteen. Jyrsijöiden etuhampaat kasvavat jatkuvasti ja saavat alkunsa syvältä leukaluista. Hampaitaan ne teroittavat ja kuluttavat jyrsimällä.
Jyrsijöitä elää kaikilla mantereilla paitsi Antarktiksella. Jyrsijät eivät myöskään kuulu Uuden-Seelannin ja muutaman muun merellisen saaren alkuperäiseen eläimistöön. Jäniseläimiä on pidetty jyrsijöiden sukulaisina.
