Bulgaria
844 lajit
Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.
Maantiede
Bulgaria koostuu Traakian, Moesian ja Makedonian muinaisista alueista. Maan lounaisosa on vuoristoista, ja siellä sijaitsee Balkanin korkein kohta, Musala, 2 925 metriä merenpinnan yläpuolella. Rodopivuoret ulottuvat Traakian maakunnasta Kreikan puolelle, ja Balkanvuoret kulkevat lännestä itään maan keskellä. Kaakossa Mustanmeren rannikolla on kukkuloita ja tasankoa. Balkanvuorten pohjoispuolella on Tonavan ylänkö, jonka kukkulat ovat maan vilja-aitta. Tonava kulkee maan pohjoisrajalla. Muita suuria jokia ovat Struma, Mesta ja Maritsa etelässä.
Bulgarian kallioperä on altis maanjäristyksille, joita sattui vuosien 1900 ja 1986 välillä 16 kertaa.
Bulgarian rajanaapureita ovat Kreikka, jonka kanssa yhteistä rajaa on 494 kilometriä, Pohjois-Makedonia (148 kilometriä), Romania (608 kilometriä), Serbia (318 kilometriä) ja Turkki (240 kilometriä).
Ilmasto
Bulgariassa on pieneksi maaksi suuret ilmastoerot, sillä se sijaitsee mannerilmaston ja välimerenilmaston vaikutusalueiden välissä. Vuoret ja laaksot ohjaavat ilmamassojen liikkeitä ja saavat aikaan suuria eroja säässä pienillä etäisyyksillä. Mantereen vaikutus on suurin talvella, jolloin voi olla kylmää ja kovia lumipyryjä. Kesällä Bulgariassa on usein muun Välimeren alueen tapaan kuivaa ja kuumaa. Mustameri vaikuttaa vain kapean rannikkokaistaleen ilmastoon. Maan pohjoisosassa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelässä. Keskimääräinen sademäärä on 630 mm vuodessa, mutta vuoristossa sataa paikoin yli 2 500 mm, kun taas Traakian tasangolla kärsitään kesäisin kuivuudesta ja vuoden sademäärä jää alle 500 millimetriin.
Luonto
Bulgarian kasvillisuus kukoistaa erityisen monimuotoisena vuoristoissa. Eniten kotoperäisiä lajeja kasvaa Balkanvuorilla, missä on yli 90 sellaista lajia ja alalajia, joita tavataan vain Bulgariassa, ja niistä noin 20 lajia on vain näillä vuorilla. Kaikkiaan Keski-Balkanin kansallispuistossa on tavattu noin 1 900 kasvilajia ja -alalajia. Myös Mustanmeren rannikolla lajien määrä on runsas, ja kasvillisuustyypit vaihtelevat suhteellisen pienellä alueella suuresti.
Myös Bulgarian eläimistö on monipuolinen, ja maassa on tavattu noin sata nisäkäslajia ja yli 400 lintulajia. Suurista nisäkkäistä esiintyvät karhu, susi, kultasakaali, metsäkissa, saukko, tiikerihilleri ja gemssi. Lepakkolajien määrä on Euroopan suurimpia, sillä Euroopan 39 lajista 32 elää Bulgariassa. Lintuhavaintoja on tehty paljon, koska maa sijaitsee kahden suuren muuttoreitin varrella ja siellä pysähtyvät sekä Mustanmeren rannikkoa että Struman laaksoa pitkin kulkevat muuttolinnut. Sammakkoeläimiä on 17 lajia ja matelijoita 36 lajia.
Lähes 23 prosenttia maan pinta-alasta on suojeltu Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeen puitteissa.
Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.
Maantiede
Bulgaria koostuu Traakian, Moesian ja Makedonian muinaisista alueista. Maan lounaisosa on vuoristoista, ja siellä sijaitsee Balkanin korkein kohta, Musala, 2 925 metriä merenpinnan yläpuolella. Rodopivuoret ulottuvat Traakian maakunnasta Kreikan puolelle, ja Balkanvuoret kulkevat lännestä itään maan keskellä. Kaakossa Mustanmeren rannikolla on kukkuloita ja tasankoa. Balkanvuorten pohjoispuolella on Tonavan ylänkö, jonka kukkulat ovat maan vilja-aitta. Tonava kulkee maan pohjoisrajalla. Muita suuria jokia ovat Struma, Mesta ja Maritsa etelässä.
Bulgarian kallioperä on altis maanjäristyksille, joita sattui vuosien 1900 ja 1986 välillä 16 kertaa.
Bulgarian rajanaapureita ovat Kreikka, jonka kanssa yhteistä rajaa on 494 kilometriä, Pohjois-Makedonia (148 kilometriä), Romania (608 kilometriä), Serbia (318 kilometriä) ja Turkki (240 kilometriä).
Ilmasto
Bulgariassa on pieneksi maaksi suuret ilmastoerot, sillä se sijaitsee mannerilmaston ja välimerenilmaston vaikutusalueiden välissä. Vuoret ja laaksot ohjaavat ilmamassojen liikkeitä ja saavat aikaan suuria eroja säässä pienillä etäisyyksillä. Mantereen vaikutus on suurin talvella, jolloin voi olla kylmää ja kovia lumipyryjä. Kesällä Bulgariassa on usein muun Välimeren alueen tapaan kuivaa ja kuumaa. Mustameri vaikuttaa vain kapean rannikkokaistaleen ilmastoon. Maan pohjoisosassa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelässä. Keskimääräinen sademäärä on 630 mm vuodessa, mutta vuoristossa sataa paikoin yli 2 500 mm, kun taas Traakian tasangolla kärsitään kesäisin kuivuudesta ja vuoden sademäärä jää alle 500 millimetriin.
Luonto
Bulgarian kasvillisuus kukoistaa erityisen monimuotoisena vuoristoissa. Eniten kotoperäisiä lajeja kasvaa Balkanvuorilla, missä on yli 90 sellaista lajia ja alalajia, joita tavataan vain Bulgariassa, ja niistä noin 20 lajia on vain näillä vuorilla. Kaikkiaan Keski-Balkanin kansallispuistossa on tavattu noin 1 900 kasvilajia ja -alalajia. Myös Mustanmeren rannikolla lajien määrä on runsas, ja kasvillisuustyypit vaihtelevat suhteellisen pienellä alueella suuresti.
Myös Bulgarian eläimistö on monipuolinen, ja maassa on tavattu noin sata nisäkäslajia ja yli 400 lintulajia. Suurista nisäkkäistä esiintyvät karhu, susi, kultasakaali, metsäkissa, saukko, tiikerihilleri ja gemssi. Lepakkolajien määrä on Euroopan suurimpia, sillä Euroopan 39 lajista 32 elää Bulgariassa. Lintuhavaintoja on tehty paljon, koska maa sijaitsee kahden suuren muuttoreitin varrella ja siellä pysähtyvät sekä Mustanmeren rannikkoa että Struman laaksoa pitkin kulkevat muuttolinnut. Sammakkoeläimiä on 17 lajia ja matelijoita 36 lajia.
Lähes 23 prosenttia maan pinta-alasta on suojeltu Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeen puitteissa.
