Pikkuviistäjä (Pterodroma cookii) on uhanalainen, vain kolmella Uuden-Seelannin saarella pesivä pieni ulappaliitäjälaji.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioC
alkaaLintu on maksimissaan 33 cm pitkä. Sukupuolet ovat samannäköiset. Linnulla on ohuet, heikot jalat ja sen nokan päällä ovat putkimaiset sieraimet. Linnun selkäpuolella on selkeästi erottuva vaalea siipikuvio siipien sisäosissa, jota tummemmat siipien ulkoreunojen juovat reunustavat. Siipien kärkiväli on noin 65–66 cm.
Lintu pesii vain kolmella pienellä Uuden-Seelannin saarella: Little Barrier, Great Barrier ja Codfish Islands. Little Barrier pesii noin 50 000 paria, Great Barrierilla ehkä vain noin 20 paria ja Codfish Islandsilla noin 100 paria, aiemmin noin 20 000 paria 1900-luvun alussa. Lajia voi kuitenkin tavata laajoilla Tyynenmeren merialueilla aina Aleuteille ja Etelä-Amerikan pohjoisosan länsipuolisille merille saakka. Nykyisin lintu luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Kantaa ovat vähentäneet Uuden-Seelannin saarille tuodut uudet petonisäkkäät, eritoten rotat ja kissat, sekä vekaluhtakanat (Gallirallus australis). Kanta on kuitenkin alkanut elpyä, kun sen ei-luonnollisia vihollislajeja on poistettu pesimäsaarilta.
Lintu viettää valtaosan ajastaan merellä, saapuen pesimäpaikoilleen vain munimaan ja hoitamaan poikasiaan.
Ravinto koostuu lähinnä planktonista ja krilleistä. Myös kala ja muut äyriäiset kelpaavat.
Pesäkäytävä kaivetaan korkealle metsäisille rinteille. Lintu saapuu pesimäpaikoilleen vain öisin välttääkseen petoeläimiä.
