Hamsteri
1 lajit
Hamsteri eli eurooppalainen hamsteri (Cricetus cricetus) on hamsterien alaheimoon (Cricetinae) kuuluva jyrsijälaji. Se elää Euroopassa, tarkemmin Keski- ja Itä-Euroopasta Venäjälle asti. Lajin elinympäristöä ovat joenrannat, arot ja pellot. Se on sukunsa Cricetus ainoa nykyisin elävä laji. Eurooppalaista hamsteria ei pidetä lemmikkieläimenä. Muun muassa elinympäristöjen pirstoutuminen, tehomaatalouden laajentuminen ja talvien lisääntynyt sateisuus uhkaavat hamsteria. Hamsterien lukumäärä on 2010-luvulla vähentynyt dramaattisesti, ja vuonna 2020 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pudotti hamsterin statuksen elinvoimaisesta suoraan äärimmäisen uhanalaiseen. Aiemmin hamsteria metsästettiin vuosittain kymmeniä miljoonia yksilöitä, koska lajin nahkoista tehtiin turkiksia. Toiminta hiipui kuitenkin pääosin 1970-luvulle tultaessa, ja nykyään hamsteria metsästetään vain Unkarissa ja sielläkin pienimuotoisesti.
Eurooppalainen hamsteri eroaa lemmikkinä pidettävistä hamsterilajeista, kuten kultahamsterista ja kääpiöhamstereista, varsinkin kokonsa puolesta. Se on kultahamsteria paljon suurempi, sillä sen pituus on 20–30 cm ja myös häntä on lähes 5 cm. Painoa sillä on 100–900 grammaa.
Ulkonäöltään hamsteri on vankka. Pää on iso ja suippo, turkki on tuuhea ja suojaa kylmältä ja kastumiselta. Yleisemmin selkä on vaaleanruskea, mutta muuten hamsterin väri voi vaihdella valkeasta mustaan.
Luonnonvaraisen hamsterin ravinto on lähes samanlaatuista kuin lemmikkinä pidettävien muiden hamsterilajienkin. Ravinto koostuu suurimmaksi osaksi kasvinsyöjien ruoasta: siemeniä, kasveja yms. Hamsteri syö kuitenkin myös lihaa, kuten toukkia, pieniä hiiriä ja linnunpoikasia. Myöskin tutkittu tieto on hamsterin synnytykseen liittyen,että kun hamsteri on lähellä synnytystä häkkiä ei saa siivota sillä se aiheuttas vakavan stressi tilan.
Eurooppalainen hamsteri on erakko kuten kultahamsterikin. Ne eivät siedä lajikumppaneita muulloin kuin paritteluaikana. Ne ovat myös yöeläjiä ja aktiivisimmallaan iltaisin ja öisin.
Hamsteri eli eurooppalainen hamsteri (Cricetus cricetus) on hamsterien alaheimoon (Cricetinae) kuuluva jyrsijälaji. Se elää Euroopassa, tarkemmin Keski- ja Itä-Euroopasta Venäjälle asti. Lajin elinympäristöä ovat joenrannat, arot ja pellot. Se on sukunsa Cricetus ainoa nykyisin elävä laji. Eurooppalaista hamsteria ei pidetä lemmikkieläimenä. Muun muassa elinympäristöjen pirstoutuminen, tehomaatalouden laajentuminen ja talvien lisääntynyt sateisuus uhkaavat hamsteria. Hamsterien lukumäärä on 2010-luvulla vähentynyt dramaattisesti, ja vuonna 2020 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pudotti hamsterin statuksen elinvoimaisesta suoraan äärimmäisen uhanalaiseen. Aiemmin hamsteria metsästettiin vuosittain kymmeniä miljoonia yksilöitä, koska lajin nahkoista tehtiin turkiksia. Toiminta hiipui kuitenkin pääosin 1970-luvulle tultaessa, ja nykyään hamsteria metsästetään vain Unkarissa ja sielläkin pienimuotoisesti.
Eurooppalainen hamsteri eroaa lemmikkinä pidettävistä hamsterilajeista, kuten kultahamsterista ja kääpiöhamstereista, varsinkin kokonsa puolesta. Se on kultahamsteria paljon suurempi, sillä sen pituus on 20–30 cm ja myös häntä on lähes 5 cm. Painoa sillä on 100–900 grammaa.
Ulkonäöltään hamsteri on vankka. Pää on iso ja suippo, turkki on tuuhea ja suojaa kylmältä ja kastumiselta. Yleisemmin selkä on vaaleanruskea, mutta muuten hamsterin väri voi vaihdella valkeasta mustaan.
Luonnonvaraisen hamsterin ravinto on lähes samanlaatuista kuin lemmikkinä pidettävien muiden hamsterilajienkin. Ravinto koostuu suurimmaksi osaksi kasvinsyöjien ruoasta: siemeniä, kasveja yms. Hamsteri syö kuitenkin myös lihaa, kuten toukkia, pieniä hiiriä ja linnunpoikasia. Myöskin tutkittu tieto on hamsterin synnytykseen liittyen,että kun hamsteri on lähellä synnytystä häkkiä ei saa siivota sillä se aiheuttas vakavan stressi tilan.
Eurooppalainen hamsteri on erakko kuten kultahamsterikin. Ne eivät siedä lajikumppaneita muulloin kuin paritteluaikana. Ne ovat myös yöeläjiä ja aktiivisimmallaan iltaisin ja öisin.
