Aavikkokiuru (Ammomanes deserti) on eteläinen kallioisten avomaiden kiurulaji.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ei
Ei siirtolainenD
alkaaLinnun pituus on 16–17 cm, siipien kärkiväli 27–30 cm ja paino 20–30 g. Se on hieman kiurua pienempi, päältä hiekanruskea ja alta valkoinen lintu, jonka ruskeassa pyrstössä on epäselvärajainen musta kärki. Hyvin laajan maantieteellisen muuntelun vuoksi sen höyhenpuvun väritys vaihtelee. Nokka on tukevahko ja sen kärki ja yläharja ovat tummat, erotuksena samannäköiseen pikkuaavikkokiuruun. Usein hyvin kesy. Sukupuolet ovat samannäköisiä. Koiras esittää lyhyen laululennon.
Aavikkokiuru esiintyy hyvin laajalla alueella Pohjois-Afrikan länsireunasta Himalajan rinteille saakka. Paikoin se on hyvin yleinen. Muuntelu on hyvin laajaa ja lajista tunnetaan ainakin 9 alalajia. Turkissa elää pieni populaatio, 60–600 yksilöä. Lajin esiintymisalueen laajuus on yli 10 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen. Laji on paikkalintu eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Aavikkokiuru elää, nimestään huolimatta, pääasiassa kuivilla kallioisilla ja kivikkoisilla rinteillä ja louhikoissa. Paikoin se elää 2 tai 3 kilometrin korkeudella vuorilla. Pesimäajan ulkopuolella laji voi muodostaa pieniä, alle 10 yksilön parvia, mutta pääasiassa se elää yksin, pareittain tai perhekunnittain.
Aavikkokiuru syö sekä siemeniä että hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia. Usein se etsii siemeniä vuohien ja muun karjan lantakasoista.
Aavikkokiurun pesintä tunnetaan puutteellisesti. Pesä on maassa mättään tai kiven suojassa. Pesyeitä on joskus 2. Munamäärä on 1–5, tavallisesti 3 tai 4, autiomaassa munaluku on pienempi kuin ravinteikkaammilla paikoilla. Ilmeisesti vain naaras hautoo.
