Viikunakaija (Cyclopsitta diophthalma) on pienikokoinen oseanialainen kaijalaji. Lajin entinen tieteellinen sukunimi oli Opopsitta.
Viikunakaija on 13–16 cm pitkä ja painaa 42–55 g. Lajista tunnetaan seitsemän alalajia ja muotojen välillä on värieroja. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta vaaleampi. Päässä ja kurkussa on punaista, sinistä ja mustaa kuviointia. Nokka on harmaa ja kärjestä musta, iiris tummanruskea ja koivet vihertävänharmaat. Sukupuolet eroavat pään kuvioinnin perusteella siten että naaraalta enimmäkseen puuttuu punainen väri. Nuori lintu muistuttaa naarasta.
Linnut liikkuvat tavallisesti pareittain tai pienissä muutaman yksilön parvissa puiden latvustoissa. Ruokaillessaan ne ovat hiljaisia ja vaikeasti havaittavia, mutta lennellessään ne päästävät kuuluvia kutsuääniä. Yöksi ne kokoontuvat tiettyihin yöpymispuihin, joissa voi yöpyä pari sataa yksilöä.
Viikunakaija elää Papua-Uusi-Guineassa, ei kuitenkaan sisämaan korkeimmassa vuoristossa, ja lähisaarilla sekä paikoin Australian itä- ja koillisosissa. Sen populaatio on kooltaan noin 100 000 yksilöä ja elinympäristön laajuus on 50 000–100 000 neliökilometriä. Australialainen alalaji coxeni on äärimmäisen uhanalainen.
Laji elää alavien maiden sademetsissä ja myös muunlaisissa metsäympäristöissä alle 1 600 m:n korkeudella merenpinnasta.
Viikunakaija syö ainakin hedelmiä, ennen kaikkea viikunoiden siemeniä, sekä kukkien mettä, sieniä, jäkälää ja hyönteisten toukkia.
Lajin pesintä tunnetaan enimmäkseen vain vankeudessa elävien lintujen osalta. Luonnossa pesä on puussa olevassa kolossa. Munia on kaksi ja haudonta-aika on 21 päivää. Poikaset jättävät pesän 27–52 päivän ikäisinä.
