Punakurkkulurikki (Charmosyna amabilis) on Fidžillä Viti Levun, Vanua Levun, Taveunin ja Ovalaun saarilla elävä äärimmäisen uhanalainen melanesianlurikkien sukuun kuuluva kaijalaji.Kooltaan punakurkkulurikki on noin 18 cm. Laji on pääosin väriltään vihreä. Linnun rinnassa ja kurkussa on punainen alue ja myös koivet ovat punaiset; lisäksi rinnassa ja pyrstössä on ohut keltainen juova. Punakurkkulurikin voi sekoittaa fidžinluriin (Phigys solitarius), joka ... on kuitenkin kooltaan suurempi ja jolla on musta päälaki ja jonka rinnan punainen alue ulottuu laajemmalle kuin punakurkkulurikilla..Punakurkkulurikin elinympäristöä ovat metsät yli 500 metrin korkeudessa. Sen elinympäristön laajuus on noin 16 600 neliökilometriä. Ovalaulla lajia on tavattu mangrovemetsistä. Punakurkkulurikki elää pienissä parvissa ja käyttää ravintonaan mettä ja siitepölyä. Linnun lisääntymisekologiaa ei tunneta. Punakurkkulurikkikannan kooksi arvioidaan alle 50 yksilöä. Suurimmat uhat lajille ovat elinympäristön hakkuut sekä saarelle levinneet mustarotat.
Vähemmän
Fidžinleiju (Artamus mentalis) on leijujen heimoon kuuluva varpuslintu. Sitä pidetään joskus omana lajinaan, joskus samana lajina pääskyleijun kanssa. Artamus mentalista tavataan Fidžissä.
Vähemmän
Fidžinlintuhaukka (Accipiter rufitorques) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen on aiemmin katsottu kuuluvaan samaan lajiin kuin australiankanahaukka.Sitä tavataan Fidžin saarilla Viti Levu, Vanua Levu, Taveuni, Kadavu, Gau ja Ovalau.
Vähemmän
Fidžinviistäjä (Pseudobulweria macgillivrayi) on äärimmäisen uhanalainen Fidžillä elävä ulappalintu. Laji nimettiin skotlantilaisen ornitologi William MacGillivrayn mukaan.Kooltaan fidžinviistäjä on noin 30 cm. Väritykseltään lintu on kauttaaltaan tumman suklaanruskea. Nokka ja koivet ovat tummat. Fidžinviistäjä muistuttaa tummaruskotiiraa (Anous minutus) ja ruskotiiraa (Anous stolidus), mutta eroaa näistä erityisesti ulappalinnuille tyypillisen lentotapansa vuoksi. ... Laji on vaikea erottaa myös tyrskyliitäjästä (Bulweria bulwerii).Fidžinviistäjä elää suurimmaksi ulapalla. Sen arvellaan pesivän Gaun saarella kaulusviistäjien (Pterodroma brevipes) kanssa. Fidžinviistäjäkannan kooksi arvioidaan alle 50 yksilöä. Yhtenä syynä lajin kannan pienuuteen pidetään saarelle levinneitä kissoja sekä rottia.
Vähemmän
Lymykerttu (Megalurulus rufus), myös Trichocichla rufa, on Fidžin kotoperäinen varpuslintu. Se elää Vanua Levulla (alalaji kluniei) ja Viti Levulla (nimialalaji rufus). Anton Reichenow kuvaili lajin holotyypin Viti Levulta vuonna 1890.
Vähemmän
Fidžinsilkkikerttunen (Horornis ruficapilla) on silkkikerttusten heimoon kuuluva varpuslintu. Se on aiemmin luokiteltu kuuluvaksi omaan Vitia-sukuunsa, mutta nykyisin se luokitellaan pensassilkkikerttusten sukuun.
Vähemmän
