Meksikon endeemiset eläimet

Mustajänis (Lepus insularis) on keskikokoinen jänislaji. Se painaa noin 2,5 kg. Se on yläpuolelta kiiltävän musta, kyljistään tumman harmaanruskea ja vatsapuolelta tummanruskea. Mustajänistä tavataan vain Isla Espíritu Santo- ja Isla Partida -saarilta Kalifornianlahdella. Se muistuttaa paljon mantereella elävää mustahäntäjänistä, mutta kallon rakenteen perusteella on päätetty sen olevan eri laji.Mustajänisten asuinsaarella ei ole ihmisiä eikä sellaisia petoja jotk ...
a söisivät mustajäniksiä. Kissafretti voisi ottaa pienen jäniksen, mutta ne näyttävät keskittyvän jyrsijöiden saalistukseen. Vähemmän

Kalifornianpyöriäinen eli vaquita (Phocoena sinus) on pienikokoinen, äärimmäisen uhanalainen pyöriäislaji. Vuoden 2016 lopulla niitä arveltiin olevan jäljellä vain 30 yksilöä. Vuonna 2021 yksilöitä sanottiin olevan jäljellä niinkin vähän kuin 10. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin bajanpyöriäinen. Vähemmän

Cozumelsaarensupi tai cozumelinsupi (Procyon pygmaeus) on Meksikon Quintana Roon osavaltion rannikolla sijaitsevalla Cozumelsaarella tavattava supi. Se on esimerkiksi mantereen pesukarhua huomattavasti pienempi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Tulivuorikaniini (Romerolagus diazi) on pienikokoinen jäniseläin, joka elää Meksikon vuorilla. Se on maailman toiseksi pienin jänis pikkukaniinin jälkeen. Tulivuorikaniini poikkeaa rakenteeltaan ja muodoltaan huomattavasti kaikista muista jäniksistä ja sen uskotaan erkaantuneen näistä evolutiivisesti jo miljoonia vuosia sitten. Tulivuorikaniinilla ei ole lähisukulaisia ja se on Romerolagus-suvun ainoa laji. Vähemmän

Aksolotli (Ambystoma mexicanum) on äärimmäisen uhanalainen meksikolainen salamanterieläinlaji. Aksolotli on tunnettu esimerkki neoteniasta eli vajaasta yksilönkehityksestä: niiden ulkoinen kehitys pysähtyy yleensä toukkavaiheeseen, eli ne jäävät pensasmaisilla kiduksilla hengittäviksi vesieläimiksi. Ne saavuttavat kuitenkin sukukypsyyden ja lisääntyvät tässä vaiheessa. Tietyissä olosuhteissa aksolotlit saattavat myös käydä läpi muodonvaihdoksen ja kehittyä aikuisenka ...
ltaisiksi, keuhkoilla hengittäviksi salamanterieläimiksi, jolloin niiden kidukset surkastuvat ja ne nousevat elämään maalle. Samalla ne muuttuvat hämäräaktiivisiksi ja niiden ulkonäkökin muuttuu. Aksolotlien yksilönkehitykseen voidaan vaikuttaa keinotekoisesti hormonikäsittelyllä, jolloin ne kehittyvät aikuisvaiheeseen. Vähemmän

Vähemmän

Isotöyhtöharakka (Cyanocorax colliei) on endeemisenä Meksikossa elävä variksiin kuuluva varpuslintu. Laji on nimetty skotlantilaisen luonnontieteilijän Alexander Collien mukaan. Vähemmän

Meksikonamatsoni (Amazona viridigenalis) on Meksikon koillisosien kotoperäinen papukaija. Karanneista häkkilinnuista muodostuneita pieniä populaatioita on useissa kaupungeissa Yhdysvalloissa, Puerto Ricossa ja Oahulla. Lajin holotyypin kuvaili John Cassin 1853. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Meksikonpreerikko eli meksikonpreeriakoira (Cynomys mexicanus) on Meksikon Coahuilan, Nuevo Leónin ja San Luis Potosín osavaltioiden alueella tavattava preerikko. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Tehuantepecinjänis (Lepus flavigularis) on keskikokoinen jänislaji. Se muistuttaa ulkonäöltään antilooppijänistä ja valkokylkijänistä. Varma erotustuntomerkki on päälaen yli korvien takaa kulkeva musta raita. Tehuantepecinjänistä tavataan vain Meksikossa Oaxacan alueella. Se on elänyt Tehuantepecinlahden pohjoispuolen suolalammikoiden rantakasvillisuudessa, mutta laajeneva maanviljelys on tuhonnut sen luontaista elinympäristöä ...
.Tehuantepecinjäniksen kanta on pienentynyt nopeasti osaksi tuntemattomista syistä, ja jäljellä on enää alle tuhat yksilöä. Vähemmän

Lila-amatsoni (Amazona finschi) on amerikkalainen papukaijalaji. Philip Lutley Sclater nimesi sen vuonna 1864 Otto Finschin kunniaksi. Vähemmän

Sinimatkija (Melanotis caerulescens) on Meksikossa elävä matkijoiden heimoon kuuluva varpuslintu. Vähemmän

Vähemmän

Pensastupsuviiriäinen (Callipepla douglasii) on amerikanviiriäisten heimoon kuuluva kanalintulaji. Laji on nimetty skotlantilaisen kasvitieteilijä David Douglasin mukaan. Vähemmän

Meksikongofferikilpikonna (Gopherus flavomarginatus) on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Meksikosta. Vähemmän

Meksikonaranen (Forpus cyanopygius) on Meksikon kotoperäinen papukaija. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista cyanopygius elää Meksikon länsiosissa ja insularis rannikon edustan Tres Marías Islassaarella. Sen holotyypin kuvaili Charles de Souancé Luoteis-Meksikosta 1856. Vähemmän

Vuoripensasnärhi (Aphelocoma ultramarina) eli aiemmalta nimeltään meksikonpensasnärhi on varisten heimoon kuuluva varpuslintu. Nykyisessä BirdLife Suomen nimistössä meksikonpensasnärhi (Aphelocoma wollweberi) on eri laji. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Meksikonharakka (Cyanocorax beecheii) on varisten heimoon kuuluva varpuslintu. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Asteekkinärhi (Cyanocorax dickeyi) on varisten heimoon kuuluva varpuslintu. Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän

Vähemmän