Portugalin endeemiset eläimet








Madeiranhippiäinen
Madeiranhippiäinen (Regulus madeirensis) on pienikokoinen Madeiran endeemisiin lintulajeihin kuuluva varpuslintu. Aiemmin sen ja tulipäähippiäisen katsottiin olevan samaa lajia. Oman lajistatuksen madeiranhippiäinen sai vuonna 2003.
Löydä lisää
Madeiranhippiäinen
Madeiranviistäjä
Madeiranviistäjä (Pterodroma madeira) on keskikokoinen ulappalintujen lahkoon kuuluva erittäin uhanalainen avomerilintu.
Löydä lisää
Madeiranviistäjä
Columba palumbus maderensis
Löydä lisää
Columba palumbus maderensis
Puffinus holeae
Löydä lisää
Puffinus holeae
Madeirankyyhky
Madeirankyyhky (Columba trocaz) on Madeiran saarella kotoperäisenä esiintyvä kyyhkylintu, jonka holotyypin Karl Heineken kuvaili saarelta vuonna 1829.
Löydä lisää
Madeirankyyhky
Azorientulkku
Azorientulkku (Pyrrhula murina) eli aiemmalta nimeltään azorienpunatulkku on vaarantunut São Miguelin saarella Azoreilla elävä varpuslintu. Sitä on pidetty joko omana lajinaan tai punatulkun alalajina. Nykyisin azorientulkulla on lajistatus, jonka on tehnyt Euroopan rariteettikomitea AERC TAC vuonna 2012.Kooltaan azorientulkku on noin 17 cm. Lintu on rakenteeltaan tukeva ja pääväritykseltään ruskea. Koiraan vatsa on hieman vaaleanpunertava. Azorientul ...
kun pää ja siivet ovat mustat. Lisäksi siivissä on valkoista ja hieman sinistä. Nokka on tukeva.Azorientulkun elinympäristöä ovat metsät ja pensaikkoiset maat. Tyypillisiä kasveja, joiden siemeniä se käyttää ravintonaan ovat sugi ja aaltokielopuu. Azorientulkut ovat erityisen riippuvaisia sugin siemenistä tiettyinä kuukausina.Azorientulkkukannan kooksi arvioitiin vuonna 2016 630–2 000 sukukypsää yksilöä. Suurin kantaan kohdistuva uhka on elinympäristön hakkaaminen. Lisäksi saarelle levinneet kissat ja rotat ovat saalistajia. Suojelutoimien ansiosta kannan koko on saatu vakiinnutettua, joten Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokitteli lajin vuonna 2016 vaarantuneeksi erittäin uhanalaisen sijaan.
Löydä lisää
Azorientulkku
Dugenmuurisisilisko
Dugenmuurisisilisko (Teira dugesii) on sisiliskojen heimoon kuuluva liskolaji. Se on sukunsa ainoa laji, ja sen lähin elävä sukulainen on marokonkalliolisko (Scelarcis perspicillata). Se on saanut nimensä ranskalaisen lääkärin Antoine Louis Dugèsin mukaan. Dugenmuurisisilisko on kotoperäinen Portugalin saarilla Madeiralla, Desertassaarilla, Porto Santolla ja Selvagenssaarilla. Se on lisäksi laajalle levinnyt vieraslaji Azoreilla, jonne se on saapunut ...
ennen vuotta 1860, ja on myöhemmin kotiutunut myös Lissabonin satama-alueelle. Dugenmuurisisilisko elää enintään 1 850 metrin korkeudessa. Sitä tavataan yleensä kuivilta alueilta, jossa kasvillisuus on harvaa. Lisko voi elää myös avoimella metsämaalla sekä kivisillä ja viljellyillä alueilla. Naaras munii vuoden aikana kaksi tai kolme pesuetta. Dugenmuurisisiliskojen on havaittu tahattomasti matkustaneen laivoilla. Lajia pidetään tuhoeläimenä, koska se syö viinitarhoissa rypäleitä.
Löydä lisää
Dugenmuurisisilisko
Tarentola boettgeri bischoffi
Löydä lisää
Tarentola boettgeri bischoffi
Nyctalus azoreum
Löydä lisää
Nyctalus azoreum
Phorcus mutabilis
Löydä lisää
Phorcus mutabilis
Gibbula ardens
Löydä lisää
Gibbula ardens
Oxychilus agostinhoi
Löydä lisää
Oxychilus agostinhoi
Felimida purpurea
Löydä lisää
Felimida purpurea
Pleurotomella marshalli
Löydä lisää
Pleurotomella marshalli
Gibbula racketti
Löydä lisää
Gibbula racketti
Discula bulverii
Löydä lisää
Discula bulverii
Discula cheiranthicola
Löydä lisää
Discula cheiranthicola