Mehiläishaukka
Kunta
Pääjakso
Luokka
Lahko
Heimo
LAJIT
Pernis apivorus
Väestön koko
290-430 Thou
Elinikä
25 years
Paino
440-1000
15.5-35.3
goz
g oz 
Pituus
52-60
20.5-23.6
cminch
cm inch 
Siipien kärkiväli
135-150
53.1-59.1
cminch
cm inch 

Mehiläishaukka (Pernis apivorus) on Euroopassa ja Länsi-Aasiassa pesivä, enimmäkseen hyönteisiä syövä petolintu.

Päiväeläimet

Li

Lihansyöjä

Hy

Hyönteissyöjä

Ma

Maanpäällinen

Se

Seurakunta

Ov

Ovipaarinen

Va

Vanhat eläimet

Re

Reviiri

Le

Leijailevat linnut

Ar

Arboreaalinen

Pe

Petoeläimet

Yk

Yksiavioiset eläimet

Yl

Yleensä yksinäiset eläimet

Mi

Migraatio

E

alkaa

Ulkonäkö

Mehiläishaukan pituus on 52–60 cm, siipien kärkiväli 135–150 cm ja paino noin 440–1000 grammaa. Sen ääni on heleä, vaimea naukuva vihellys ”pii-ly”, hieman kirskuvampi kuin hiirihaukalla.

Näytä lisää

Lintua on usein vaikea erottaa hiirihaukasta, sillä ne ovat samankokoisia, mutta mehiläishaukan kaula on pitempi ja kapeampi, pää työntyy käkimäisesti eteen, pyrstö on pitempi ja sen kulmat ovat pyöristyneet. Se kaartelee siivet vaakatasossa, liidossa heikosti kuperina, siiventaipeet eteentyönnettyinä. Siipien takareuna on suorempi, ja siivet ovat laattamaisemmat kuin hiirihaukalla. Koiras on päältä himmeänharmaa, naaras on harmaanruskea. Käsisulat ovat osittain läpikuultavat, ja vatsan väri on hyvin vaihteleva miltei tummanruskeasta lähes valkoiseen. Pyrstön juovitus on lajityypillinen: kärjessä on yksi leveä juova ja tyvellä kaksi kapeaa. Alapuolella on isoja poikittaislaikkuja, jotka ulottuvat siiville ja muodostavat pitkittäisjuovia. Koirailla on harmaampi pää kuin naarailla. Nuoret ovat väreiltään vaihtelevia, tavallisesti tummanruskeita ja siipien sekä pyrstön tasaisemman juovituksen vuoksi hyvin hiirihaukkamaisia. Siluetin lisäksi tuntomerkkejä ovat tummemmat kyynärsulat, loistavan keltainen vahanahka ja vaaleapäisillä yksilöillä tumma naamari. Aikuisen silmä on keltainen, nuorella taasen tumma.

Vanhin suomalainen rengastettu mehiläishaukka on ollut 15 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha. Euroopan vanhin oli saksalainen 29-vuotias haukka.

Näytä vähemmän

Video

Jakelu

Maantiede

Mehiläishaukka on muuttolintu, joka pesii Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Laji talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Euroopassa pesii noin 82 prosenttia koko kannasta, ja vuonna 2001 lajin yksilökooksi arvioitiin 0,1–1 miljoonaa yksilöä. Populaatio on kuitenkin selvästi pienenemään.

Näytä lisää

Suomessa mehiläishaukan levinneisyys painottuu maan etelä- ja keskiosiin. Pohjoisimmat yksilöt pesivät Tornion ja Kuusamon seuduilla. Laji on kuitenkin taantunut uhkaavasti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Se luokiteltiin vuonna 2010 vaarantuneeksi entisen elinvoimaisen sijaan. Vuosien 2015 ja 2019 uhanalaisuusarviossa mehiläishaukkaa pidettiin Suomessa jo erittäin uhanalaisena.

Mehiläishaukka saapuu Suomeen huomattavasti myöhemmin kuin hiirihaukka, vasta toukokuussa. Pääjoukot saapuvat vasta toukokuun lopulla ja vielä kesäkuussakin. Vanhat linnut lähtevät syysmuutolle jo elokuussa, nuoret vasta syyskuussa. Toisen kesän linnut eivät muuta pohjoiseen vaan jäävät toiseksi kalenterivuodekseen talvehtimisalueille.

Mehiläishaukka muuttaa talveksi trooppiseen Afrikkaan. Radiolähettimellä seurattu haukka Suomessa pesinyt Lasse talvehti 2010–2011 Gabonissa Muuttomatkalla sen uhkana ovat metsästäjät, varsinkin Välimeren rannoilla. Myös Saharan ylitys verottaa aina muuttajajoukkoa. Suomessa sen uhkana ovat metsänhakkuut ja -harvennukset.

Mehiläishaukka viihtyy vaihtelevassa maisemassa, jossa sekametsä vuorottelee peltojen ja niittyjen kanssa. Se kaipaa pesäpaikaltaan puskaisuutta eikä siedä metsän harvennusta.

Näytä vähemmän
Mehiläishaukka elinympäristökartta
Mehiläishaukka elinympäristökartta
Mehiläishaukka
Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Mehiläishaukan ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset, mutta myös linnunpoikaset, sammakot yms. Poikaset ruokitaan suureksi osaksi ampiaisen tai mehiläisen toukilla.

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Mehiläishaukka pesii kesä-elokuussa Suomessa napapiirille saakka, vanhoissa metsissä usein peltoaukeiden lähettyvillä. Pesä on suuressa puussa, usein kuusessa, jonkin muun lajin vanhassa pesässä. Puolisot vuoraavat pesän tuoreilla lehdillä. Munia on 2, ne ovat kellanvalkoisia ja tiheään punaruskeapilkkuisia. Emot hautovat noin 5 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka lentävät noin 6-viikkoisina.

Väestö

Viitteet

1. Mehiläishaukka artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4ishaukka
2. Mehiläishaukka IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/22694989/93482980
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/669499

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan