Guineanlahti
288 lajit
Guineanlahti on laaja Atlantin valtameren lahti Afrikan länsirannikolla Liberiassa sijaitsevan Cape Palmasin ja Gabonissa sijaitsevan Cap Lopezin välissä.
Niger-joen suisto erottaa Guineanlahden erillisiksi Bonnyn- ja Benininlahdeksi.
Rantavaltioita edellä mainittujen lisäksi lännestä etelää kohti ovat Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Nigeria, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea.
Guineanlahteen virtaavat Nigerin lisäksi Volta ja Ogooué. Suurimmat saaret, Bioko, São Tomé ja Príncipe, kuuluvat tuliperäiseen ”Kamerunin-linjaan” (engl. Cameroon Volcanic Line). Saarista viimeisinä mainitut muodostavat São Tomé ja Príncipen saarivaltion. Kamerunin-linjaan kuuluva Annobónin saari jää lahden etelärajan ulkopuolelle.
Guineanlahden pohjoisrannikko tunnetaan historiallisesti nimellä Ylä-Guinea, itärannikko nimellä Ala-Guinea. Eurooppalaiset kauppiaat ja tutkimusmatkailijat jakoivat Ylä-Guinean rannikon varhain neljään osaan, jotka saivat lännestä itään lueteltuina nimet Pippurirannikko, Norsunluurannikko, Kultarannikko ja Orjarannikko. Näistä nimistä Norsunluurannikko on nykyisinkin käytössä alueella sijaitsevan valtion nimenä. Kultarannikko tunnetaan nykyään maana nimellä Ghana.
2000-luvulla merirosvous on lisääntynyt nopeasti Guineanlahdella. Vuonna 2011 hyökkäyksiä sattui 64, kun vuosikymmen aiemmin niitä ei ollut yhtään. Merirosvous on vaikuttanut etenkin Beniniin, jonka Cotonoun sataman liikenne on laskenut 70 %.
Guineanlahti on laaja Atlantin valtameren lahti Afrikan länsirannikolla Liberiassa sijaitsevan Cape Palmasin ja Gabonissa sijaitsevan Cap Lopezin välissä.
Niger-joen suisto erottaa Guineanlahden erillisiksi Bonnyn- ja Benininlahdeksi.
Rantavaltioita edellä mainittujen lisäksi lännestä etelää kohti ovat Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Nigeria, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea.
Guineanlahteen virtaavat Nigerin lisäksi Volta ja Ogooué. Suurimmat saaret, Bioko, São Tomé ja Príncipe, kuuluvat tuliperäiseen ”Kamerunin-linjaan” (engl. Cameroon Volcanic Line). Saarista viimeisinä mainitut muodostavat São Tomé ja Príncipen saarivaltion. Kamerunin-linjaan kuuluva Annobónin saari jää lahden etelärajan ulkopuolelle.
Guineanlahden pohjoisrannikko tunnetaan historiallisesti nimellä Ylä-Guinea, itärannikko nimellä Ala-Guinea. Eurooppalaiset kauppiaat ja tutkimusmatkailijat jakoivat Ylä-Guinean rannikon varhain neljään osaan, jotka saivat lännestä itään lueteltuina nimet Pippurirannikko, Norsunluurannikko, Kultarannikko ja Orjarannikko. Näistä nimistä Norsunluurannikko on nykyisinkin käytössä alueella sijaitsevan valtion nimenä. Kultarannikko tunnetaan nykyään maana nimellä Ghana.
2000-luvulla merirosvous on lisääntynyt nopeasti Guineanlahdella. Vuonna 2011 hyökkäyksiä sattui 64, kun vuosikymmen aiemmin niitä ei ollut yhtään. Merirosvous on vaikuttanut etenkin Beniniin, jonka Cotonoun sataman liikenne on laskenut 70 %.
