Päiväntasaajan Guinea
964 lajit
Päiväntasaajan Guinean tasavalta eli Päiväntasaajan Guinea on valtio Keski-Afrikassa.
Maantiede
Päiväntasaajan Guinea sijaitsee Keski-Afrikan länsiosassa, mutta ei päiväntasaajan kohdalla, kuten nimestä voisi päätellä, vaan todellisuudessa hieman pohjoisempana. Valtion hallitsema Annobónin saari taas sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella.
Päiväntasaajan Guinean rajanaapureita mantereella ovat Kamerun pohjoisessa sekä Gabon idässä ja etelässä. Merellä Biokon ja Annobónin saarten välissä sijaitsee São Tomén ja Príncipen saarivaltio. Nimestään huolimatta Päiväntasaajan Guinea ei sijaitse täsmälleen päiväntasaajalla, vaan päiväntasaaja kulkee Päiväntasaajan Guinealle kuuluvien saarten välistä, São Tomén ja Príncipen valtioon kuuluvan Ilhéu das Rolasin saaren läpi.
Päiväntasaajan Guinean alueeseen kuuluu mantereella olevan Río Munin alueen lisäksi viisi Guineanlahdella olevaa saarta. Suurin saari on Bioko, joka sijaitsee selvästi pohjoisempana kuin Päiväntasaajan Guinean muut alueet, Guineanlahdella noin 40 kilometriä Kamerunin rajasta. Annobón sijaitsee noin 595 kilometriä lounaaseen Biokon saaresta. Corisco, Elobey Grande ja Elobey Chico sijaitsevat Corisconlahdella.
Mantereella oleva 26 003 neliökilometrin kokoinen Río Muni on valtion harvaanasutuin alue, sillä rannikko on mangrovesuota ja sisämaa tiheää sademetsää. Rannikon tasankojen jälkeen maisema kohoaa hiljalleen ylöspäin, kunnes Gabonin raja tulee vastaan. Rio Benito -joki, joka jakaa Río Munin kahtia, lähtee Päiväntasaajan Guinean itärajalta, ja laskee lopulta Guineanlahteen. Lämpötilat ja kosteus ovat Río Munissa pääosin pienempiä kuin Biokossa tai Annobónissa, mutta kasvavat rannikkoa lähestyttäessä.
Bioko, jota kutsuttiin ennen 1970-lukua Fernando Poksi, on Guineanlahden suurin saari 2 017 neliökilometrin alueellaan. Se on muodoltaan saappaan näköinen, ja siellä on kaksi suurta vulkaanista muodostumaa. Niiden väliin jää laakso, joka jakaa saaren kahtia sen kapeimmassa kohtaa. Rantaviivaa on 195 kilometriä, ja etelässä ranta on kivikkoista, mutta pohjoisempaan mentäessä ranta muuttuu tasaisemmaksi, ja kylien väleissä on myös muutama maisemallinen hiekkaranta. Saarilla on jo pitkään viljelty kaakaota, ylemmillä rinteillä viljellään nykyään kahvia. Vulkaaniset rinteet kohoavat saaren keskiosissa muodostaen maan suurimman vuoren Pico Basilen (3 011 m). Saaren eteläosassa sijaitsevat 250 metriä korkeat Iladyin vesiputoukset.
Annobón löydettiin uudenvuodenpäivänä vuosien 1472–1475 välisenä aikana. Se on pieni vulkaaninen saari, jonka pinta-ala on 17 neliökilometriä. Ranta on erittäin jyrkkää lukuun ottamatta pohjoisosaa, jossa päätulivuori muodostaa pienen järven. Saarella asuu noin 5 000 asukasta.
Päiväntasaajan Guinean ilmasto on tyypillinen päiväntasaajan seudulle: kuumaa, kosteaa, suuret sademäärät ja runsas pilvisyys ympäri vuoden. Rio Munin alueella vuoden keskilämpötilat ovat 26 asteen paikkeilla, suhteellinen kosteus 80–95 prosenttia ja sademäärät kaikkialla yli 3 000 millimetriä vuodessa, paikoin yli 4 500 millimetriä. Biokon saarella sademäärä vaihtelee vuoristoisuuden mukaan. Eniten sataa Gran Calderan rinteillä saaren eteläosassa, mihin ulottuu lounaismonsuuni. Urekassa on mitattu 11 430 millimetrin sademäärä vuodessa, joten se kuuluu maailman sateisimpiin paikkoihin.
Päiväntasaajan Guinean tasavalta eli Päiväntasaajan Guinea on valtio Keski-Afrikassa.
Maantiede
Päiväntasaajan Guinea sijaitsee Keski-Afrikan länsiosassa, mutta ei päiväntasaajan kohdalla, kuten nimestä voisi päätellä, vaan todellisuudessa hieman pohjoisempana. Valtion hallitsema Annobónin saari taas sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella.
Päiväntasaajan Guinean rajanaapureita mantereella ovat Kamerun pohjoisessa sekä Gabon idässä ja etelässä. Merellä Biokon ja Annobónin saarten välissä sijaitsee São Tomén ja Príncipen saarivaltio. Nimestään huolimatta Päiväntasaajan Guinea ei sijaitse täsmälleen päiväntasaajalla, vaan päiväntasaaja kulkee Päiväntasaajan Guinealle kuuluvien saarten välistä, São Tomén ja Príncipen valtioon kuuluvan Ilhéu das Rolasin saaren läpi.
Päiväntasaajan Guinean alueeseen kuuluu mantereella olevan Río Munin alueen lisäksi viisi Guineanlahdella olevaa saarta. Suurin saari on Bioko, joka sijaitsee selvästi pohjoisempana kuin Päiväntasaajan Guinean muut alueet, Guineanlahdella noin 40 kilometriä Kamerunin rajasta. Annobón sijaitsee noin 595 kilometriä lounaaseen Biokon saaresta. Corisco, Elobey Grande ja Elobey Chico sijaitsevat Corisconlahdella.
Mantereella oleva 26 003 neliökilometrin kokoinen Río Muni on valtion harvaanasutuin alue, sillä rannikko on mangrovesuota ja sisämaa tiheää sademetsää. Rannikon tasankojen jälkeen maisema kohoaa hiljalleen ylöspäin, kunnes Gabonin raja tulee vastaan. Rio Benito -joki, joka jakaa Río Munin kahtia, lähtee Päiväntasaajan Guinean itärajalta, ja laskee lopulta Guineanlahteen. Lämpötilat ja kosteus ovat Río Munissa pääosin pienempiä kuin Biokossa tai Annobónissa, mutta kasvavat rannikkoa lähestyttäessä.
Bioko, jota kutsuttiin ennen 1970-lukua Fernando Poksi, on Guineanlahden suurin saari 2 017 neliökilometrin alueellaan. Se on muodoltaan saappaan näköinen, ja siellä on kaksi suurta vulkaanista muodostumaa. Niiden väliin jää laakso, joka jakaa saaren kahtia sen kapeimmassa kohtaa. Rantaviivaa on 195 kilometriä, ja etelässä ranta on kivikkoista, mutta pohjoisempaan mentäessä ranta muuttuu tasaisemmaksi, ja kylien väleissä on myös muutama maisemallinen hiekkaranta. Saarilla on jo pitkään viljelty kaakaota, ylemmillä rinteillä viljellään nykyään kahvia. Vulkaaniset rinteet kohoavat saaren keskiosissa muodostaen maan suurimman vuoren Pico Basilen (3 011 m). Saaren eteläosassa sijaitsevat 250 metriä korkeat Iladyin vesiputoukset.
Annobón löydettiin uudenvuodenpäivänä vuosien 1472–1475 välisenä aikana. Se on pieni vulkaaninen saari, jonka pinta-ala on 17 neliökilometriä. Ranta on erittäin jyrkkää lukuun ottamatta pohjoisosaa, jossa päätulivuori muodostaa pienen järven. Saarella asuu noin 5 000 asukasta.
Päiväntasaajan Guinean ilmasto on tyypillinen päiväntasaajan seudulle: kuumaa, kosteaa, suuret sademäärät ja runsas pilvisyys ympäri vuoden. Rio Munin alueella vuoden keskilämpötilat ovat 26 asteen paikkeilla, suhteellinen kosteus 80–95 prosenttia ja sademäärät kaikkialla yli 3 000 millimetriä vuodessa, paikoin yli 4 500 millimetriä. Biokon saarella sademäärä vaihtelee vuoristoisuuden mukaan. Eniten sataa Gran Calderan rinteillä saaren eteläosassa, mihin ulottuu lounaismonsuuni. Urekassa on mitattu 11 430 millimetrin sademäärä vuodessa, joten se kuuluu maailman sateisimpiin paikkoihin.
