Haiti
641 lajit
Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdentoista miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä.
Maantiede
Haiti sijaitsee Hispaniolan saaren länsiosissa Dominikaanisen tasavallan rajanaapurina. Kuuba on noin 80 kilometriä länteen Haitin pohjoisesta niemimaasta ja Jamaika noin 190 kilometriä länteen eteläisestä niemimaasta. Haitin pinta-ala on 27 750 neliökilometriä.
Haiti on vuoristoinen valtio, ja maan pääosa muodostuu kahdesta niemimaasta, joiden välissä on Gonâvenlahti, jossa on noin 750 neliökilometrin laajuinen La Gonâven saari. Haitissa kohoaa neljä länsi-itäsuuntaista vuoriketjua. Niistä pohjoisin Cordillera Septentrional ulottuu Haitiin vain Tortugan saarena. Massif du Nord on puolestaan useiden vierekkäisten vuorijonojen ketju. Kolmas merkittävä vuoristo on Matheuxvuoret. Etelässä on puolestaan Chaîne de la Selle, jossa kohoaa Haitin korkein vuori Pic la Selle. Se kohoaa 2 674 metrin korkeuteen.
Vuorten itärinteillä on periaatteessa sademetsää, länsirinteillä piikkipensastoa ja savannia. Vuorijonojen välissä on hedelmällisiä laaksoja, kuten maan tärkein viljelyalue Artibonitejoen laakso.
Haiti sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla. Enriquillon siirros kulkee Hispaniolan saaren halki, ja alue on siksi jatkuvasti maanjäristysuhan alainen. Järistykset ovatkin varsin tavallisia, mutta todella voimakkaita ja suurituhoisia järistyksiä alueella sattuu suhteellisen harvoin.
Ilmasto
Haitissa vallitsee kuuma ja kostea trooppinen ilmasto. Keskilämpötila on lähes aina 21–27 °C, mutta ennätyshelteet ovat ylittäneet 37 °C. Vuoristossa on hieman viileämpää, ja esimerkiksi Kenscoffissa vuoden keskilämpötila on 16 °C, kun se Port-au-Princessä on 26 °C. Koska Haiti sijaitsee Hispaniolan suojanpuolella, se ei saa yhtä paljon sadantaa kuin Dominikaaninen tasavalta. Pohjois- ja itärinteet saavat eniten sadetta, mutta jossain osissa valtiota sataa alle 700 millimetriä vuodessa.
Atlantin hurrikaanit kulkevat säännöllisesti Haitin yli. Vuonna 2008 maata riepotteli neljä hurrikaania: Fay, Gustav, Hanna ja Ike. Aiemmin voimakkaat hurrikaanit ovat vaurioittaneet maata vuosina 1963, 1935 ja 1954. Syyskuussa 2004 Hurrikaani Jeanne aiheutti sateet, joiden liikkeelle saamat mutavyöryt ja tulvat surmasivat yli 2 000 haitilaista. Saman vuoden toukokuussa edelliset tulvat olivat surmanneet tuhatkunta henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja.
Luonto ja luonnonsuojelu
Haitin alkuperäinen metsä on lähes kokonaan kaadettu, iso osa siitä kaadettiin jo 1600–1800-lukujen aikana, mutta metsäkato kiihtyi 1900-luvulla. Metsäkadon osasyynä on Haitin maailman neljänneksi heikoin omistusoikeuden suoja, minkä vuoksi metsillä ei ole omistajia, joiden kannattaisi hillitä hakkuita ja istuttaa hakatun tilalle uutta metsää. Vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä. Puuton maaperä ei pidätä vettä, joten rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä. Esimerkiksi syksyllä 2004 hurrikaani Jeannen aiheuttamat tulvat ja mutavyöryt hukuttivat Haitissa tuhansia ihmisiä, metsäisessä naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa vain 18 henkeä.
Haitin viimeiset aarniometsät sijaitsevat Massif de la Sellessa ja Massif de la Hottessa. La Visitessä on havumetsiä ja ruohikkoa, ja siellä tavataan monia harvinaisia lintulajeja. Pic Macayassa on maan viimeiset sirpaleet pilvimetsää, joka on monen uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin koti.
Haiti on menettänyt ison osan alkuperäisestä luonnostaan, eikä maassa ole juurikaan tehty laajamittaisia suojelutoimia. Haitissa on yksi Unescon Maailmanperintöluettelon kohde, kolmen historiallisen kohteen kokonaisuus Haitin historiallinen kansallispuisto. Lisäksi maassa on kaksi kansallispuistoa, Pic Macayan kansallispuisto maan eteläosassa ja La Visiten kansallispuisto maan kaakkoisosassa.
Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdentoista miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä.
Maantiede
Haiti sijaitsee Hispaniolan saaren länsiosissa Dominikaanisen tasavallan rajanaapurina. Kuuba on noin 80 kilometriä länteen Haitin pohjoisesta niemimaasta ja Jamaika noin 190 kilometriä länteen eteläisestä niemimaasta. Haitin pinta-ala on 27 750 neliökilometriä.
Haiti on vuoristoinen valtio, ja maan pääosa muodostuu kahdesta niemimaasta, joiden välissä on Gonâvenlahti, jossa on noin 750 neliökilometrin laajuinen La Gonâven saari. Haitissa kohoaa neljä länsi-itäsuuntaista vuoriketjua. Niistä pohjoisin Cordillera Septentrional ulottuu Haitiin vain Tortugan saarena. Massif du Nord on puolestaan useiden vierekkäisten vuorijonojen ketju. Kolmas merkittävä vuoristo on Matheuxvuoret. Etelässä on puolestaan Chaîne de la Selle, jossa kohoaa Haitin korkein vuori Pic la Selle. Se kohoaa 2 674 metrin korkeuteen.
Vuorten itärinteillä on periaatteessa sademetsää, länsirinteillä piikkipensastoa ja savannia. Vuorijonojen välissä on hedelmällisiä laaksoja, kuten maan tärkein viljelyalue Artibonitejoen laakso.
Haiti sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla. Enriquillon siirros kulkee Hispaniolan saaren halki, ja alue on siksi jatkuvasti maanjäristysuhan alainen. Järistykset ovatkin varsin tavallisia, mutta todella voimakkaita ja suurituhoisia järistyksiä alueella sattuu suhteellisen harvoin.
Ilmasto
Haitissa vallitsee kuuma ja kostea trooppinen ilmasto. Keskilämpötila on lähes aina 21–27 °C, mutta ennätyshelteet ovat ylittäneet 37 °C. Vuoristossa on hieman viileämpää, ja esimerkiksi Kenscoffissa vuoden keskilämpötila on 16 °C, kun se Port-au-Princessä on 26 °C. Koska Haiti sijaitsee Hispaniolan suojanpuolella, se ei saa yhtä paljon sadantaa kuin Dominikaaninen tasavalta. Pohjois- ja itärinteet saavat eniten sadetta, mutta jossain osissa valtiota sataa alle 700 millimetriä vuodessa.
Atlantin hurrikaanit kulkevat säännöllisesti Haitin yli. Vuonna 2008 maata riepotteli neljä hurrikaania: Fay, Gustav, Hanna ja Ike. Aiemmin voimakkaat hurrikaanit ovat vaurioittaneet maata vuosina 1963, 1935 ja 1954. Syyskuussa 2004 Hurrikaani Jeanne aiheutti sateet, joiden liikkeelle saamat mutavyöryt ja tulvat surmasivat yli 2 000 haitilaista. Saman vuoden toukokuussa edelliset tulvat olivat surmanneet tuhatkunta henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja.
Luonto ja luonnonsuojelu
Haitin alkuperäinen metsä on lähes kokonaan kaadettu, iso osa siitä kaadettiin jo 1600–1800-lukujen aikana, mutta metsäkato kiihtyi 1900-luvulla. Metsäkadon osasyynä on Haitin maailman neljänneksi heikoin omistusoikeuden suoja, minkä vuoksi metsillä ei ole omistajia, joiden kannattaisi hillitä hakkuita ja istuttaa hakatun tilalle uutta metsää. Vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä. Puuton maaperä ei pidätä vettä, joten rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä. Esimerkiksi syksyllä 2004 hurrikaani Jeannen aiheuttamat tulvat ja mutavyöryt hukuttivat Haitissa tuhansia ihmisiä, metsäisessä naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa vain 18 henkeä.
Haitin viimeiset aarniometsät sijaitsevat Massif de la Sellessa ja Massif de la Hottessa. La Visitessä on havumetsiä ja ruohikkoa, ja siellä tavataan monia harvinaisia lintulajeja. Pic Macayassa on maan viimeiset sirpaleet pilvimetsää, joka on monen uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin koti.
Haiti on menettänyt ison osan alkuperäisestä luonnostaan, eikä maassa ole juurikaan tehty laajamittaisia suojelutoimia. Haitissa on yksi Unescon Maailmanperintöluettelon kohde, kolmen historiallisen kohteen kokonaisuus Haitin historiallinen kansallispuisto. Lisäksi maassa on kaksi kansallispuistoa, Pic Macayan kansallispuisto maan eteläosassa ja La Visiten kansallispuisto maan kaakkoisosassa.
